Moni vanhempi on joskus kokenut huonoa omaatuntoa oltuaan ankara lapselleen tämän käyttäydyttyä huonosti. Jos vanhempi on menettänyt malttinsa, syyllisyys saattaa jäädä jäytämään pitkäksi aikaa. Lohduttava tieto on, että lähes jokainen vanhempi on joskus kokenut saman tunteen.
Parents-sivuston mukaan eräälle äidille oli tullut riitatilanne 9-vuotiaan lapsensa kanssa hänen pyydettyään lasta siivoamaan huoneensa. Tästä lapsi ei ollut pitänyt ja seurauksena oli molemminpuolinen suuttuminen. Tytär oli riidan jälkeen kirjoittanut äidilleen viestin, jossa kirjoitti tietävänsä olleensa ilkeä riitatilanteessa ja olevansa pahoillaan. Viesti jatkui siten, että tytär sanoi toivovansa vanhempien myyvän hänet eBayssa, koska hän ei enää halua olla osa tätä perhettä. Äiti oli tässä vaiheessa yhä ärtynyt riidasta sanoessaan lapselleen, että olisi turhaa myydä hänet eBayssa, koska kukaan ei ostaisi häntä.
Seuraavaksi äiti sai tyttäreltään viestin, jossa tämä sanoi, että hänen sydämensä oli murtunut äidin sanoista. Tytär sanoi nyt tietävänsä, kuinka paljon äiti häntä häpeää.
Syyllisyyden tunne voi olla hyvin vahva
Ärtymyksen haihduttua äiti kertoi kokeneensa valtavaa syyllisyyttä tapahtuneesta ja mitä oli sanonut lapselleen. Tarinalla on onneksi onnellinen loppu: artikkelissa äiti toteaa, ettei hänen tyttärensä sydän enää artikkelin kirjoitushetkellä ole murtunut.
Tämä tarina toistuu eri muodoissaan joka päivä lukemattomia kertoja kodeissa ympäri maailman. Vanhemmuuteen kuuluu väistämättä välillä tilanteita, joissa oma pinna palaa vaikka kuinka yrittäisi sitä välttää. Pahimmillaan syyllisyydentunne voi jäädä vaivaamaan pitkäksi aikaa. Tunne saattaa vaikuttaa vanhemman mielialaan pitkäkestoisesti, mistä taas saattaa seurata monenlaisia muita ongelmia. Syyllisyydestä kannattaisikin pyrkiä pääsemään eroon, mikäli huomaa tunteen pitkittyneen. Tämä on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty.
Syyllisyyttä ei pidä pyrkiä täydellisesti tukahduttamaan
Syyllisyydentunne voi olla myös hyödyllinen. Syyllisyydentunne pysäyttää ihmisen miettimään tarkemmin omaa toimintaansa. Joskus huomaa, että olisi voinut toimia toisinkin. Tätä oppimisprosessia ei tapahtuisi ilman syyllisyydentunnetta.
Kohtuus on avainsana myös tässä asiassa. Syyllisyyden pistosta ei voi kokonaan välttää riitatilanteen jälkeen, jossa on tullut sanottua ankarammin kuin tarkoittikaan. Tunteeseen ei kuitenkaan kannata jäädä kiinni. Lapsikaan ei luultavasti jää ajattelemaan asiaa pitkäksi aikaa, sillä lapsen mieli sopeutuu nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Vanhempi voi sallia itselleen saman.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
