Lapsiperheen henkinen hyvinvointi ja jaksaminen voivat olla koetuksella kun tautiputki iskee, jolloin tauti toisensa perään seuraavat toisiaan.
Tautiputki vie perheeltä voimat, mikä voi heijastua käytökseen ja näkyä esimerkiksi kumppanin kanssa riitelynä. Terveystalon psykologi-psykoterapeutti Tuija Turusen mukaan on hyvä tunnistaa tunteet ja hyväksyä, että tilanne ärsyttää ja kuormittaa.
Tunteet kannattaa kertoa ääneen, mikä auttaa myös lasten tunnetaitojen kehitystä. Turunen kehottaa keskustelemaan siitä, miltä tuntuu ja missä tunne näkyy.
”Aiheuttaako kuormitus, ärsytys tai huoli esimerkiksi sen, että aikuisesta tulee poissaoleva tai saako se puhumaan erilaisella äänellä? Missä kohtaa kehoa nämä tunteet tuntuvat lapsella”, hän neuvoo.
Lapsen omat tulkinnat tilanteista voivat olla haitallisia, koska lapsen maailma on kouluikäiseksi asti minäkeskeinen, eli lapsi tulkitsee kaikkea itsestään käsin. Tästä syystä lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä asioista, jotka eivät liity häneen mitenkään.
”Kotona saatetaan vaikkapa päivitellä, että pitipä mennä sisäleikkipuistoon, sieltä se noro taas tuli. Lapsella on voinut olla siellä kiva päivä, ja hänestä tuntuu, että perheen sairastuminen on hänen syytään. Siksi lapselle kannattaa kertoa, ettei sairaus johdu hänestä”, Turunen kertoo tiedotteessa.
Anna lupa sairastaa
Turunen muistuttaa, että sairastunut ihminen kaipaa iästä riippumatta huolenpitoa, lepoa ja hoivaa.
”Kun aikuinen on vaikkapa flunssassa ja makaa sohvalla kuumeessa, on lapselle hyvä sanoittaa, että nyt aikuisen on tärkeä huilata ja lapset voivat olla mukana hoivaamassa aikuista”, hän sanoo ja jatkaa:
”Myös sairastava teini-ikäinen, joka ei muuten enää välttämättä tule syliin, kaipaa usein sairastuessaan läheisyyttä ja silityksiä.”
Sairastuvaksi muuttuneessa kodissa riittää, että kaikki saavat hoivaa ja ruokaa. Muiden asioiden suhteen kannattaa olla itselleen ja muille armollinen.
”Asioiden pitää hoitua, mutta niiden ei tarvitse hoitua erinomaisesti. Anna kaikille oikeasti lupa sairastaa ja toipua. Ei haittaa, vaikka lapset esimerkiksi katselevat tavallista enemmän televisiota”, Turunen kertoo.
Vain vaihe elämässä
Tautiputken aikana menoja voi peruuntua, mikä aiheuttaa pettymyksiä. Vanhempien tehtävä on ottaa pettymys vastaan. Turusen mukaan sitä ei tarvitse hyvitellä, mutta tunne on huomioitava ja annettava lapsen kanavoida se.
Pienimpien lasten kanssa tunnetta kannattaa käsitellä mahdollisimman konkreettisesti: miltä pettymys tuntuu kehossa? Teinien kanssa voi syntyä hienojakin keskusteluja, mutta vanhemman pitää ymmärtää, jos nuori ei halua puhua pettymyksestään.
”Koska nuorella ei ole paljon kokemuksia, se, ettei hän pääse osallistumaan esimerkiksi koulun tapahtumaan, voi olla todella suuri asia ja herättää lamaannuttaviakin ulkopuolisuuden tunteita”, Turunen huomauttaa.
Tautikierteet vaativat usein paljon tsemppiä ja pitkää pinnaa. Myös töistä pois oleminen voi stressata vanhempia suuresti.
”Muista, että sairaan lapsen kotona hoitaminen on lakisääteinen oikeus, eikä mikään mene lapsen terveyden edelle. Tämä on vain vaihe elämässä, joka ei kestä loputtomiin”, Turunen päättää.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja