M3GAN kertoo pienestä tytöstä joka vanhempansa menetettyään saa lelukseen ja ystäväkseen robottityttö Meganin, äärimmäisen pitkälle kehitetyn androidin, jonka tyttöön kohdistuva suojelunhalu menee liiallisuuksiin. Elokuva herättää monenlaisia ajatuksia.
Parents-sivustolla kerrotaan elokuvan herättämistä ajatuksista vanhemman näkökulmasta. Vaikka onkin selvää, että nykylelut eivät voi alkaa vahingoittamaan perheenjäseniä, elokuva antoi silti paljon ajattelemisen aihetta.
Elokuvassa pieni tyttö kiintyy hyvin voimakkaasti uuteen elektroniseen leluunsa Meganiin. Samaa on havaittavissa myös nykypäivän todellisessa elämässä. Lapsi saattaa kokea voimakasta kiinnittäytymisen tunnetta erilaisia teknisiä leluja ja laitteita kohtaan. Perimmältään kyse on samasta asiasta, jonka kanssa monessa perheessä painiskellaan päivittäin – ruutuajasta. Mikä määrä on terveellistä, jotta lapsi ei ala olla liian imeytynyt ruutumaailmaan?
Jos lapsi on henkisesti liian kiinnittynyt ruutumaailmaan ja elektronisiin laitteisiinsa, hän saattaa kokea jopa vieroitusoireiden kaltaisia tuntemuksia silloin kun ei voi käyttää laitteitaan. Kauhuelokuva M3GANin ja todellisen elämän välillä voi nähdä linkin siinä kuinka hirvittävää on, jos ihminen kiintyy ja kiinnittyy teknologiaan liikaa henkisellä tasolla.
Elokuva johdattaa pohtimaan, kuinka jotkut vanhemmat saattavat välillä luottaa liikaa teknologiaan lastenhoidossa. Elokuvassa tekoäly joka hallitsee Megania, ottaa hoitaakseen useita päivittäisiä vanhemmuuteen liittyviä tehtäviä. Alkuperäinen tarkoitus on toimia apuna lastenhoidossa, eli käytännössä katsoen vanhemmuuteen liittyviä tehtäviä on ulkoistettu robotille. Elokuvan eräs opetus rivien välistä voisi olla, että mikäli vanhemmuuteen liittyviä tehtäviä ulkoistetaan liikaa teknologisille laitteille, siitä ei välttämättä seuraa mitään hyvää.
Pandemia lisäsi monessa perheessä elektroniikan käyttöä kotona
Pandemian aikana perheet sulkeutuivat asuntoihinsa, jolloin vanhemmat joutuivat monien haasteiden eteen. Monissa perheissä saatettiin tässä kohtaa turvautua teknologiaan enemmän kuin normaalisti, sillä tekemisen mahdollisuudet pienessä asunnoissa ovat ymmärrettävästi rajallisia. Pandemian jälkeen monissa kodeissa saattoi käydä niin, että totutuista tavoista ei enää päästykään eroon vaan teknologian päivittäinen käyttömäärä jäi hyvin korkealle tasolle.
Kenties tällaisista syistä elokuva tuntuu koskettavan varsinkin vanhempia niin voimakkaasti. Kun lapsille luovutetaan erilaisia laitteita ja sallitaan heidän käyttää niitä, vanhempien aikeet ovat toki aina hyvät. Parhaimmillaan teknologia voikin olla täydentävä elementti lapsen elämässä, josta lapsi hyötyy monin tavoin. Vanhemmuutta ei kuitenkaan voi eikä pidä ulkoistaa liikaa teknisille laitteille. Tämä saattaa pahimmillaan vaikeuttaa lasten kykyä toimia muiden ihmisten kanssa, mikäli lapsuudessa ei ole ollut riittävästi inhimillisiä kohtaamisia ja ihmisten kanssa tapahtuvaa monipuolista sosiaalista kanssakäymistä.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja