Perheillä on mahdollisuus saada kotihoidon tukea, jos alle 3-vuotiaalla lapsella ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa. Tukimuoto on ollut suosittu, sillä lähes 90 prosenttia käyttää sitä ainakin jonkin aikaa. Tukea on kuitenkin arvosteltu tasa-arvon näkökulmasta. Selvä enemmistö tuen käyttäjistä on naisia ja tuen on arvioitu heikentävän naisten asemaa työmarkkinoilla.
Kotihoidon tukea käyttävät pidempään äidit, joilla ei ole työtä, johon palata perhevapaiden jälkeen. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Kelan yhteistyönä toteutetusta väestökyselystä, jolla selvitettiin 1-2-vuotiaiden lasten äitien kotihoidon tuen käyttöä sekä perusteluita sen käytölle.
Joka neljännellä äidillä ei ollut äitiysvapaan alkaessa työsuhdetta tai he eivät olleet työelämässä lainkaan. Nämä äidit käyttivät tai suunnittelivat käyttävänsä tukea pidemmän aikaa kuin äidit, jotka jäivät äitiysvapaalle työsuhteesta tai toimivat yrittäjinä.
”Työllisyystilanteen yleinen paraneminen voi heijastua myös äitien suunnitelmiin. Lapsen hoitamiselle kotihoidon tuella on olemassa houkutteleva vaihtoehto, jos äidillä on työpaikka, johon palata perhevapaan jälkeen”, Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen sanoo tiedotteessa.
Kyselyyn vastanneista joka kuudes äiti ei aikonut käyttää lapsen hoitamiseen kotihoidon tukea lainkaan. Tukea käyttäneistä kolmannes oli ollut tai suunnitteli olevansa kotihoidon tuella yli 12 kuukautta, eli yli lapsen kaksivuotispäivän.
Äidit haluavat olla enemmän lapsen kanssa
Äidit perustelivat lapsen hoitamista kotihoidon tuella ensisijaisesti halulla olla enemmän lapsen kanssa ja moni myös piti kotihoitoa lapselle tärkeänä. Lisäksi etenkin työsuhteesta äitiysvapaalle jääneille lapsen kotihoito oli kaivattu tauko työelämästä. Tyytymättömyys varhaiskasvatuksen laatuun ja sopivan hoitopaikan löytymisen ongelmat olivat harvinaisempia syitä lapsen kotihoitoon.
”Tämä yllätti, sillä viime aikoina julkisuudessa on käyty runsasta keskustelua varhaiskasvatuksen laadusta ja riittävästä resurssoinnista, minkä olisi voinut olettaa näkyvän myös lapsen kotihoidon perusteluissa”, THL:n erikoistutkija Johanna Närvi pohtii.
Pitkään kotihoidon tukea käyttävät ja vailla työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa olleet äidit pitivät kuitenkin muita äitejä useammin kotihoitoa tärkeänä. Lisäksi he epäilivät varhaiskasvatuksen laatua.
”Osalle niistä äideistä, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille on heikompaa, lapsen kotihoidossa näyttääkin olevan kyse paitsi työtilanteen asettamista rajoista, myös kotihoidon tärkeyttä korostavista arvoista”, Närvi summaa.
Kyselyyn vastasi 1 827 äitiä keväällä 2022. Näin ollen tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Kyselyn kohteena olivat vuosina 2019-2021 syntyneiden, kyselyhetkellä 10-33 kuukauden ikäisten lasten vanhemmat.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja