Melkein kaikki maailman valtiot ovat mukana YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Vuonna 1989 tehty yleissopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991. Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista edistää ja arvioi lapsiasiavaltuutettu, joka on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Lapsiasiavaltuutettu raportoi tilanteesta myös YK:lle määräajoin.
Lapsiasiavaltuutettu on todennut, ettei Suomi ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa. Lapsiasiavaltuutettu on antanut YK:n lapsen oikeuksien komitealle tuoreimman arvionsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa ja ollut komitean kuultavana. Raportointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien arviointia ja se on merkittävä turva lapsille, sillä komitean päätelmiä ei noin vain voida ohittaa.
Raportissaan lapsiasiavaltuutettu korostaa, että Suomen on siirrettävä lasten hyvinvoinnin turvaamisen painotus raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin toimiin. Erityisesti lapsiasiavaltuutettu painottaa oppilashuollon ja mielenterveys- sekä päihdepalvelujen saatavuutta. Lastensuojelun tulisi voida keskittyä ydintehtäväänsä.
”Tällä hetkellä hoidamme lasten ja nuorten ongelmia niin inhimillisiltä kuin taloudellisilta kustannuksiltaan liian kalliilla tavalla”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa tiedotteessa.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa raportissaan, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset kohtaavat muita enemmän syrjintää ja hyvinvoinnin ongelmia. Haavoittuvan aseman taustalla on hyvin erilaisia elämäntilanteita.
”Syrjinnän vastaista työtä on tehostettava lasten elämän kaikilla osa-alueilla, ja syrjinnästä saatua tutkimustietoa on hyödynnettävä nykyistä enemmän”, Pekkarinen vaatii.
Lapsimyönteisempää lainsäädäntöä
Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan Suomen lainsäädännön ja oikeudenkäytön tulisi olla lapsimyönteisempää. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaakin, että Suomen tulisi sisällyttää lapsen edun ensisijaisuutta koskeva perusoikeussäännös perustuslakiin.
”Perustuslain tasoinen säännös lapsen edusta on tarpeellinen, koska se varmistaisi entistä kattavammin ottamaan päätöksenteossa huomioon lapsen oikeudet – silloinkin, kun siitä ei erikseen säädetä alemman tason säädöksissä”, lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander kertoo ja jatkaa:
”Säännös painottaisi myös sekä lainvalmistelijoiden että päätöksentekijöiden velvoitetta tehdä kattavaa lapsivaikutusten arviointia.”
Tehokkaan lainsäädännön avulla on estettävä lasten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat erityisen haitalliset käytännöt sekä tarpeettomat toimenpiteet. Lapsiasiavaltuutettu esittää myös vakavan huolensa koulutukseen kohdistettujen määrärahojen pienentymisestä 2010-luvulla. Koulutuksen merkitys lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on suuri.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan rikoksia tekevien nuorten auttamiseen tulee panostaa kehittämällä heille suunnattuja pitkäkestoisia palveluja ja tukimuotoja, joiden avulla on mahdollista irtautua rikollisista yhteisöistä ja toimintatavoista. Vankeusajan on oltava viimesijainen keino alaikäisten pysäyttämiseksi, ja sen on tuettava kuntoutusta, koulutusta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan, lapsiasiavaltuutettu korostaa.
Voit tutustua lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen sisältöön lapsiasiavaltuutetun sivuilla täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja