Useimpien ihmisen elämästä keskimäärin noin kolmasosa kuluu töissä, kolmasosa nukkuessa ja kolmasosa vapaa-ajalla. Jos nämä osa-alueet ovat tasapainossa keskenään, ihminen voi hyvin. Jos jollakin osa-alueella on ongelmia, se heijastuu muihinkin osa-alueisiin. Jos oma työ tuntuu aidosti mieluisalta, voi pitää itseään onnekkaana.
Työ on suuri osa aikuisen elämää, siksi työhyvinvointi on merkityksellisessä roolissa henkisen hyvinvoinnin kannalta. Erityisesti lapsiarjessa, kun vastaan voi tulla monenlaisia haasteita, on tärkeää että kaikki elämän osa-alueet ovat tasapainossa.
Työtään ei tarvitse rakastaa, mutta jos niin sattuu tekemään, voi onnitella itseään
Ideaalista on, jos työstään pitää aidosti ja kokee sen tyydyttävänä. Toisaalta monelle työ on väline, josta saadaan välttämätön toimeentulo arjessa selviytymiseen. Vapaa-aika on se osa elämää, josta nautitaan ja työ koetaan usein välttämättömänä pahana.
Tässä saattaa kuitenkin piillä ongelma. Koska työ vie niin suuren osan vapaa-ajasta ja jos töissä vietetty aika koetaan pääsääntöisesti turhauttavana ja odotetaan kellonlyömää, jolloin työt loppuvat, ihminen viettää ison osan päivästään kokien negatiivisia tunteita. Tämä vaikuttaa hänen mielialaansa myös työajan ulkopuolella tapahtuvassa elämässä.
Jos sekä työrintamalla että kotona tuntuu stressaavalta, voi arki muuttua nopeasti hyvin raskaaksi. Vanhempi saattaa alkaa tiuskimaan läheisilleen ilman syytä ja maltin voi menettää aiempaa useammin. Jos sekä töissä että kotona ei pääse kokemaan riittävästi mielihyvän tunteita, ihminen saattaa pahimmassa tapauksessa uupua. Jos havaitsee itsessään uupumuksen merkkejä, asiaan kannattaa suhtautua vakavasti. Toimiin kannattaa ryhtyä ajoissa, niin pystyy parhaiten ehkäisemään tilanteen eskaloitumista.
Kutsumustyötä tekeväkin voi väsyä työtaakan alle
Ihmiset, jotka tekevät niin sanottua kutsumustyötä, kokevat työnsä usein hyvin palkitsevana. Jos on alalla, jossa konkreettisesti auttaa muita, ihminen kokee työnsä usein merkitykselliseksi. Toisaalta esimerkiksi hoitotyö on niin kiireistä, että uupumus saattaa ylittää mielihyvän tunteen ja ihminen stressaantuu, vaikka rauhallisemmissa oloissa hän nauttisi työstään paljon.
Monilla suomalaisilla on tapana ajatella, että kyllä sitä jaksaa “vaikka päällä seisten” läpi työpäivän, vaikka arki olisi raskasta. Tällainen ajattelu voi salakavalasti johtaa uupumiseen. Ihminen ei itse välttämättä huomaa väsymyksen merkkejä itsessään, mutta jos läheiset alkavat ilmaista huoltaan, se on merkki, joka kannattaa ottaa vakavasti.
Jos ihminen kokee olonsa työssä hyväksi, hyvä mieli heijastuu myös vapaa-aikaan perheen kanssa. Toisaalta jos työssä on stressaavaa, usein vapaa-ajallakin olo on stressaantunut. Tämä puolestaan voi vaikuttaa myös elämän kolmanteen tärkeään osa-alueeseen eli nukkumiseen, joka voi olla heikkolaatuisempaa stressaantuneena. Näin huono olo saattaa eskaloitua.
Koetko sinä olevasi työssä, joka edistää onnellisuuttasi työajan ulkopuolella?
Teksti: Sonja
