Vaikka pari yrittäisi parhaansa, ei jokaista suhdetta voi pelastaa ja saada kestämään elämän loppuun saakka. Kun yhteinen taival päättyy eroon, on tilanteessa paljon pureskeltavaa.
Kotiin on saapunut käräjäoikeudesta kirje, jossa lukee: Teidät on tuomittu avioeroon. Vaikka päätöstä on tiennyt odottaa, on se pysäyttävä. Viimeistään silloin myös sisäistää eron olevan totta. Avioeron jälkeen alkaa uusi luku elämässä, mutta mitä siltä voi odottaa? Avioeron kokeneet miehet ovat kertoneet omin sanoin, millaista elämä eron jälkeen on.
Se sattuu
”Vaimoni oli uskoton. Alkujärkytyksen jälkeen koin syvää suuttumusta ja ajattelin eron tuntuvan vapauttavalta ja palkitsevalta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan minuun sattui jonkin aikaakin. Se oli tunteiden sekamelska. Surua, vihaa, toivottomuutta. Olimme naimisissa yli 10 vuotta, joten ero oli hyppy pois kaikesta tutusta. Meni noin vuosi, että yksinäisyys ja hämmennys eivät olleet enää niin painavina mielessäni heti herättyäni.” 36-vuotias mies
Saatat menettää ystäviäsi
”Vaikeinta elämässä avioeron jälkeen on ollut ymmärtää, että iso osa ystävistämme oli yhteisiä. Osa tuli minun kautta, osa ex-vaimoni kautta. Ajan myötä heistä tuli meidän ystäviä. Erottuamme ystävät eivät enää jakautuneet kuin ennen. Kukaan ei valinnut puolia, se tapahtui luonnostaan. Olen kuitenkin iloinen siitä, miten kävi. Mielestäni elämässäni pysyneet ihmiset ovat niitä, joiden kuuluukin olla osa elämääni.” 35-vuotias mies
Deittailun aloittaminen on vaikeaa
”Avioerosta tuli virallista noin kolme vuotta sitten, eikä minua ole kiinnostanut tippaakaan deittailla. En tiedä miksi. Olimme naimisissa kolme vuotta, seurustelimme seitsemän vuotta, joten ehkä olen vain väsynyt. Ystäväni ovat yrittäneet järjestää minulle treffejä, olen kertonut pärjääväni ilmankin. Se on totta. Olen laihtunut, minulla on uusia harrastuksia, opiskelen. Mielestäni olin suhteessa niin pitkään, että kadotin itseni ollessani ensin poikaystävä ja sen jälkeen aviomies. Olen nyt yhdessä elämäni parhaimmassa vaiheessa.” 38-vuotias mies
Ikävöit lapsiasi
”Meillä on yhteishuoltajuus. Lapsemme ovat melkein teinejä ja järjestelymme on varmaan parhaimmasta päästä. Lapset ovat kummankin luona yhtä paljon ja tulemme toimeen exäni kanss. Silti kaipaan lapsiani aina, kun he eivät ole luonani. On ollut vaikea olla erossa heistä. Mietin myös tulevaisuutta: mitä väleillemme tapahtuu, kun he ovat täysi-ikäisiä ja lähtevät opiskelemaan. Toivon, että lähennymme, kun he saavat päättää asioista itse.” 40-vuotias mies
Ero voi lähentää suhdetta lapsiisi
”Vaimoni kanssa vain riitelimme ja työnsivät lapsia loitolle. Emme toimineet yhdessä ja lapsemme joutuivat seuraamaan sitä. Erottuamme tilanne on ollut parempi. Esikoinen täytti juuri 16 ja sen sanotaan olevan erittäin vaikea ikä kokea vanhempien ero, mutta hänkin vaikuttaa ymmärtävän, että tämä on parempi ratkaisu. Minulla ja lapsillani on nyt paremmat välit kuin koskaan ennen.” 42-vuotias mies
Elämä jatkuu
”Onko suhteemme ohi? Kyllä, mutta olen tajunnut ettei elämä ole ohi, vaikka ajattelin niin jonkin aikaa. Rakastin vaimoani. Menimme nuorena naimisiin ja koin hänen olevan minulle ’Se Oikea’. Eron jälkeen ajattelin, että minulla oli mahdollisuuteni, mutta metsään meni. Toista mahdollisuutta en enää saa. Mutta ei se niin mene. Vaikka yhteiselämä hänen kanssaan on ohi, oma elämäni ei ole. On vaatinut aikaa ymmärtää, että elämä jatkuu. En tiedä mitä on luvassa seuraavaksi, mutta olen paljon optimistisempi, että löydän vielä jonkun uuden. Se on hyvä tunne.” 31-vuotias mies
Lähde: Fatherly
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja