Lapsiasiavaltuutettu: Lasten turvallisuus on heikentynyt
Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista edistävä ja arvioiva lapsiasiavaltuutettu on julkaissut viime vuoden vuosikertomuksensa. Sen teemana on lapsen oikeus turvallisuuteen, joka oli lapsiasiavaltuutetun toiminnan painopiste vuonna 2022.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan lasten turvallisuus on heikentynyt. Vuosi 2022 oli monella tapaa murrosten vuosi ja päällä oli kolmoiskriisi. Tällä tarkoitetaan koronapandemiaa, ilmastonmuutosta sekä Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
“Mielestäni huoli lasten ja nuorten turvallisuudesta on perusteltu. Muutos huonompaan on tapahtunut lyhyessä ajassa”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kommentoi tiedotteessa.
“Suunta on yhä mahdollista korjata, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan tartumme, sitä helpommin se onnistuu. Siksi olen niin hanakasti peräänkuuluttanut toimenpiteitä lasten ja nuorten turvallisuuden lisäämiseksi”, hän jatkaa.
Vuosikertomuksen kannanotossa lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa lasten mielenterveyskriisin ratkaisemista. Lasten mielenterveyden ongelmat kuormittavat nyt etenkin psykiatrista sairaanhoitoa ja lastensuojelua.
“On selvää, ettei lasten mielenterveyden ongelmaa ratkaista vain viimesijaisiin palveluihin panostamalla. Perusta lasten hyvinvoinnille alkaa arjesta”, Pekkarinen huomauttaa.
Mielenterveysongelmat riski terveydelle
Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että on huolehdittava siitä, että lasten arki on tasapainoista ja turvallista. Mielenterveys rakentuu hyvästä ravinnosta, liikunnasta ja unesta. Lisäksi lapset tarvitsevat aikuisten aikaa, ikäistensä seuraa, reiluja kaverisuhteita ja mielekästä vapaa-aikaa. Varhaiskasvatus- ja kouluarkea ei saa virittää liian tavoitteelliseksi ja kiireiseksi.
“Lisätukea lapsille ja perheille on tarvittaessa löydyttävä perustason palveluista, kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Kun tilanne sitä vaatii, erikoissairaanhoitoon, lastensuojeluun ja päihdehoitoon tulee päästä viipymättä”, ylitarkastaja Katja Mettinen lapsiasiavaltuutetun toimistosta sanoo tiedotteessa.
Lapsiasiavaltuutettu paneutuu vuonna 2023 lapsen oikeuksiin terveyden saralla. Lasten terveys on kehittynyt Suomessa vuosikymmenten ajan myönteiseen suuntaan, mikä on ollut laajan kansanterveyspolitiikan ansiota. Tämä näkyy esimerkiksi imeväiskuolleisuuden laskuna sekä tapaturmien vähenemisenä.
“Nykyaikana lasten terveyttä vaarantavat erityisesti voimakkaasti yleistyneet mielenterveyden ongelmat sekä sosiaalisen terveyden ongelmat, kuten huostaanottojen määrän kasvu sekä lasten liikkumattomuuden ja ylipainon voimakas yleistyminen”, Tampereen yliopiston professori Per Ashorn on kertonut lapsiasianeuvottelukunnalle.
Liikkumattomuus yksi isoimmista ongelmista
Lasten liikkumaton elämäntapa on yksi tämän päivän suurista ongelmista kaikissa kehittyneissä maissa. Liikkumattomuus ja runsas istuminen on terveydelle haitallista. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minttu Korsbergin mukaan kansainvälisesti vertailtuna Suomen etuna on ulkoilukulttuuri ja välitunnit.
“Mutta lasten arki voi sisältää hyvin vähän aktiivisuutta niin koulu-, opiskelu- tai varhaiskasvatuspäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Tämä näkyy lasten jaksamisessa ja fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä monin tavoin sekä herättää huolen myös tulevasta opiskelu- ja työkyvystä”, Korsberg kommentoi.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsella on oikeus parhaaseen terveydentilaan. Se ei onnistu ilman yhteistyötä. Lasten terveyden edistämisessä hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö tuleekin korostumaan.
“Pääosa varsinaisesta hyvinvointityöstä tehdään jatkossakin kunnassa, pahoinvoinnin korjaaminen siirtyy hyvinvointialueille. Ilman saumatonta yhteistyötä emme voi turvata lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta”, Pekkarinen toteaa.
Teksti: Miia
