Lapsen motoriset taidot luovat koko liikkumisen perustan. Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvun kokonaiskehitystä. Otollisin aika taitojen oppimiselle on ikävuosien 2-7 välissä. Liikuntatieteiden maisteri Donna Niemistön väitöskirjan mukaan maaseudulla asuvien lasten motoriset taidot ovat Suomen parhaimmistoa.
Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).
Syy maalaislasten hyvään motoriikkaan on yksinkertainen: He viettävät päiväkotipäivän jälkeen ulkona enemmän aikaa, kuin lapset kaupungeissa
Motoriset taidot kehittyvät parhaiten lapsen liikkuessa. Väitöskirjan mukaan omatoimisesti pihamaalla liikkuva lapsi omaa vahvemmat motoriset taidot, verrattuna kaupungissa asuvaan lapseen.
Ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutukset ovat positiivisia lapsen motorisen kehityksen kannalta. Harrastuksiin osallistuu aktiivisimmin pääkaupunkiseudun lapset, kun maalla asuvat. Väitöskirjassa molempien osalta löytyi positiivinen yhteys motorisiin taitoihin.
Erityisen tärkeää motoristen taitojen kehittämisessä alle kouluikäisillä lapsilla olivat spontaanit mahdollisuudet liikkua
Vanhemmille lohdullinen tieto on, ettei lapsi tarvitse kalliita liikuntaharrastuksia, vaan tärkeämpää on vapaus liikkua, ulkoilla ja tasapainoilla rauhassa. Vapaa leikki ulkosalla on väitöskirjan mukaan paras tapa tukea lapsen motorista kehitystä.
Asuinpaikka ei kuitenkaan määrittele lapsen motorisia taitoja, vaan sen kehittymiseen vaikuttaa vahvasti myös lapsen omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Temperamentiltaan aktiiviset lapset liikkuvat Niemistön mukaan arjessaan enemmän, jos saavat siihen mahdollisuuksia. Näin myös motoriikka kehittyy huomaamatta, kertoo Maaseudun tulevaisuus.
Mahdollisuus kasvattaa luottamusta omiin taitoihin on tärkeää kaikille lapsille. Kun lapsi saa kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta, heidän itseluottamuksensa kasvaa. Kun lapsi alkaa luottamaan omaan taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja samalla taidot kehittyvät.
Neuvokas perhe vinkkaa vanhemmille, että he voivat tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja –ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät.
Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista
Kokeilemalla ja epäonnistumalla lapsi saa kokemuksia, jotka kehittävät varmuutta tilanteeseen tai taitoon. Nuorten lasten motoristen taitojen kehittymistä tukee myös luontainen vahva itsetunto, kertoo Niemistö väitöskirjassaan.
-Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan, summaa Donna tiedotteessa.
Ei vielä kommentteja