Jakautuuko kotitöiden teko perheessänne reilusti vanhempien kesken?

Toinen vanhempi saattaa kokea ajoittain tekevänsä enemmän kotitöitä. Tämä saattaa kiristää hermoja ja huonontaa vanhempien välistä suhdetta. Lisäksi sillä on vaikutuksia koko perheeseen.

Voi olla, että toinen vanhempi on ennen perheen perustamista ollut äärimmäisen siisti ihminen, siinä missä toinen on ollut suurpiirteisempi. Jos toisen vanhemman koti on ennen yhteen muuttoa kiiltänyt puhtauttaan ja toisen kotona on tavaroita pitkin ja poikin, konfliktit yhteisessä kodissa ovat todennäköisiä. Siisteydestä pitävä vanhempi siivoaa enemmän, koska hän toivoo ympäristön olevan sellainen, että siinä on hyvä olla. Kuinka tällaisissa tilanteissa olisi parasta toimia, että rauha säilyisi?

Lasten syntyessä siisteyttä rakastava vanhempi joutuu tinkimään omista tarpeistaan. Lapsiperheen kodissa ei ole mahdollista ylläpitää täydellistä siisteyttä. Lapset liikkuvat, nostelevat tavaroita, tiputtelevat asioita, jättävät vaatteita ympäriinsä, tuovat ulkoa sisälle likaa, juoksevat ja tekevät kaikkea mitä kuuluu normaaliin lapsen elämään. Tämä on nähtävissä kodin siisteydessä.

Vanhemmaksi tuleminen edellyttää monenlaista sopeutumista

Vanhemmaksi tultuaan ihmisen on opittava sietämään ympärillään enemmän sotkua kuin aiemmin. Jos toinen vaikuttaa stressaantuneelta koska ympäristö ei pysy riittävän siistinä, kannattaa istua alas ja keskustella yhdessä asiasta. Pidemmän päälle supersiisteyttä rakastavan vanhemman on opittava elämään ympäristössä, joka ei vastaa hänen kotiaan ennen lapsia. Ei ole reilua muuta perhettä kohtaan, jos omassa kodissa pitää kävellä kuin museossa ja korjata välittömästi jokainen lattialla oleva lelu sitä mukaa, kun lapsi siirtyy käyttämään toista lelua. Normaalista siisteydestä tulee huolehtia siten, että koti saa näyttää lapsiperheen kodilta.

Jos toisen vanhemman mielestä on tärkeää imuroida usein, olisi reilua että hän itse myös huolehtisi asian toteutumisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko siivousvastuu sysättäisiin siisteyttä rakastavalle vanhemmalle. Mikäli toisen standardit ovat huomattavan erilaiset kuin toisen, ei ole reilua odottaa toisen muuttavan täydellisesti omaa tyyliään. Molempien täytyy tulla puolitiehen toista vastaan.

Tämäntyyppisistä ongelmista selviää sillä, että vanhemmat istuvat alas ja katsovat tilannetta puolueettomasti ulkopuolisen silmin. Minkälaisen vastauksen antaisit tuttavapariskunnalle samassa tilanteessa? Millainen ratkaisu tuntuisi reilulta? Tätä miettiessä on ehkä helpompi ymmärtää, miltä tilanne toisesta osapuolesta tuntuu. Avain onnelliseen yhteiseloon on toimiva keskusteluyhteys murjottamisen sijaan.