Kolme nykyajan haitallista kasvatustyyliä – vältä näitä!

Kuva: Pexels/ Dominika Roseclay

Lasten kasvatus- ja vanhemmuustyylejä on monia erilaisia. Osa niistä on haitallisia. Artikkelissa on esitelty kolme yleisintä kasvatustyyliä.

Helikopteri-vanhemmuus

Termi ”helikopterivanhemmuus” kuvaa sitä, kuinka vanhemmat kiertävät jatkuvasti lastensa ympärillä ja hallitsevat heidän koko elämäänsä. Helikopterivanhemmuudesta on ikäviä seurauksia. Tällaisista lapsista kasvaa omahyväisiä aikuisia. He eivät osaa ratkaista ristiriitatilanteita, koska vanhemmat eivät ole antaneet heidän tehdä asioita itsenäisesti.

Lasten aikataulutetun elämän takia heillä ei ole ollut aikaa leikkiä. Leikin avulla lapsi olisi voinut harjoitella monia tärkeitä asioita. Aikuistuessaan helikopterivanhempien lapset ovat peloissaan ja täynnä epävarmuutta: heidän on kohdattava maailma yksin, eivätkä he ole siihen valmiita.

Curling-vanhemmuus

Vuosituhannen vaihteessa Suomessa alkoi näkyä curling-vanhemmuutta. Se on tuottanut nuoria aikuisia, jotka ovat yliherkkiä ja kestävät huonosti turhautumista. Heillä on heikko kyky patistaa itseään asioihin ja he lamaantuvat kovan paineen edessä.

Curling-vanhempi lakaisee kaikki haasteet lapsen tieltä. Samalla tällainen vanhempi tekee lapselleen karhunpalveluksen. Curling-vanhemman lapsesta voi kasvaa mestarillinen manipuloija.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen näkee ja kuulee työssään curling-vanhemmuuden aiheuttamia ongelmia. Hänen mukaansa lapsen tietä ei pitäisi liikaa silottaa, vaan antaa lapsen itse yrittää.

”Jos lasta kannetaan kaikkien esteiden yli, hän ei opi selviytymään epämukavista asioista. Sitten lapsi voi olla ihan hädässä, jos häntä vaikkapa koulussa joskus kritisoidaan. Hän voi kokea, että tähän astihan kaikki, mitä hän on tehnyt, on ollut täydellistä, ” kertoo Sinkkonen.

Sosiaalipsykologi ja opettaja Janne Viljamaan mukaan curling-vanhempi voi kasvattaa lapsestaan omalla epäjohdonmukaisella ja liian pehmeällä käytöksellään lapsen, joka alisuoriutuu päiväkodista kouluun ja sieltä vielä lopulta työelämään.

Epäjohdonmukaisessa kasvatuksessa lasta palvotaan, hänet nostetaan muiden yläpuolelle ja hänen käytöshäiriöiltään ummistetaan silmät,” Viljamaa kirjoittaa kirjassaan ”Itsetunnon voima”.

Vapaa kasvatus

Vapaa kasvatus ymmärretään usein kasvatustyyliksi, jossa lapselle ei aseteta minkäänlaisia rajoja ja hänelle annetaan kaikki, mitä hän haluaa. Vapaan kasvatuksen sisällä on monia tyylejä eri ääripäiden välillä.

Joissakin tapauksissa vanhemmat sortuvat vapaa kasvatukseen, koska he eivät anna lapselleen tarpeeksi aikaa ja läsnäoloa. Lisäksi he yrittävät kompensoida läsnäolon puutetta lahjomalla lasta materian avulla ja antamalla periksi kaikessa.

Pahimmillaan vapaa kasvatus luo lapsesta hankalan tapauksen, joka ei kestä koulussa siellä asetettuja sääntöjä ja joutuu ongelmiin ihmissuhteissaan. Vapaan kasvatuksen takia lapselle voi syntyä turvattomuutta, koska lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja.

Vapaa kasvatus ei ole pelkästään huono asia: se voi tehdä lapsesta itsenäisemmän sekä kasvattaa hänen ongelmanratkaisukykyään ja luovuuttaan.

Täältä voit lukea lisää kasvatustyyleistä.

Ovatko nämä kasvatustyylit sinulle tuttuja? Onko näissä haitallisissa kasvatustyyleissä mielestäsi mitään käyttökelpoista?

Lähteet: Askel terveyteen, Iltalehti ja Kodin Kuvalehti

Teksti: Anne-Mari Valta

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.