Suomessa voi saada lastenhoidon tukea Kelasta. Vaihtoehtoina ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki sekä joustava ja osittainen hoitoraha. Jos lapsi ei ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, voi tuolloin saada kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Joustavalle ja osittaiselle hoitorahalle tietyt edellytykset, jotka on täytyttävä tuen saamiseksi.
Kelan tutkijat ovat todenneet, että lastenhoidon tuet ovat eriarvoistavia ja niitä olisi tarpeen muuttaa. Tähän he ovat antaneet kaksi muutosehdotusta, joista toinen vaikuttaisi kotihoidontukeen ja toinen yksityisen hoidon tukeen.
Kotihoidontuen jaksoja pitäisi tutkijoiden mukaan lyhentää vähentämällä tukimäärää lapsen iän kasvaessa. Näin voitaisiin lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja äitien työllisyyttä.
Kotihoidontukea käyttävät lähes pelkästään äidit, mikä johtaa siihen, että pienten lasten äitien työllisyys on verrattain matalaa. Pitkittyneet kotihoitojaksot heikentävät äitien uranäkymiä ja pienentävät heidän eläkkeitään.
”Yksi selkeä keino lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa on lyhentää kotihoidontuen jaksoja, ja se onnistuu parhaiten muuttamalla tukea niin, että se pienenee lapsen kasvaessa”, Kelan tutkijat Tapio Räsänen sanoo tiedotteessa.
Suurempi kotihoidontuki pidentää lasten kotihoitoa. Esimerkiksi sata euroa korkeampi tuki pidentää kotihoitojaksoa keskimäärin 2-3 kuukautta. Jokaista 10 000 syntynyttä esikoislasta kohtaan tämä tarkoittaa 1 600-4 200 vuotta menetettyä äitien työvuotta.
Lisää tukea tietyille perheille
Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita käyttävät pääasiassa hyvätuloiset perheet. Heille yksityisen palvelun käytöstä muodostuvissa asiakasmaksuissa ei ole merkittävää eroa julkisen varhaiskasvatuksen maksuihin verrattuna.
Keskituloisille ja pienituloisille perheille kustannusero on verrattain suurempi, koska kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksut riippuvat perheen tuloista. Tutkijoiden suositus yksityisen hoidon tuen muutokseksi onkin kasvattaa tuen määrää pieni- ja keskituloisille perheille.
Lasten eriytyminen perhetaustan mukaan kotihoitoon ja eri varhaiskasvatuspalveluihin voi olla ongelma myös yhdenvertaisuuden kannalta. Kun pieni- ja keskituloisten perheiden tukea kasvatettaisiin, lisäisi se eri taustoista tulevien lasten yhdenvertaisuutta.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettiin ja pienituloisille suunnattuun yksityisen hoidontuen hoitolisään tuli sadan euron korotus 1. maaliskuuta 2023. Korotus hoitolisään ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan riitä.
”Kasvattamalla yksityisen hoidon tuen määrää pienituloisille ja keskituloisille voimme sekä helpottaa julkisen varhaiskasvatuksen painetta, erityisesti kaupungeissa, että tukea eri taustoista tulevien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen”, Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka kertoo.
Lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatuspalveluita tarkasteltava kokonaisuutena
Kelan tiedotteen mukaan Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Kotihoidon tuki vähentää varhaiskasvatukseen osallistumista tukemalla alle 3-vuotiaan kotihoitoa, ja samalla se heikentää naisten työllisyyttä.
Myös varhaiskasvatuksen hinta ja vaikeudet saada lapselle päiväkotipaikka arjen kannalta käytännöllisestä paikasta estävät suomalaisia perheitä käyttämästä varhaiskasvatusta useammin kuin perheitä muissa Pohjoismaissa. Varhaiskasvatusmaksuja onkin alennettu useasti.
”Useimmat viimeaikaiset hallitukset ovat painottaneet sukupuolten välisen tasa-arvon parantamista. Perhevapaauudistus vie oikeaan suuntaan, mutta lastenhoidon tuet nykyisellään voivat estää tasa-arvo-tavoitteiden saavuttamista. Siksi lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatuspalveluita pitäisi tarkastella kokonaisuutena”, Räsänen toteaa.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja