Saamelaislapset: Enemmän ymmärrystä saamelaisuudesta Suomeen

Kuva: Saamelaiskäräjät

Saamelaisuudesta ja saamelaisista on puhuttu viime kuukausina enemmän, kun saamelaiskäräjälain uudistus on ollut otsikoissa. Aihetta tietoisuuden lisäämiseen on kuitenkin edelleen, ja sitä toivovat myös saamelaislapset.

Saamelaislasten tilanne on monelta osin hyvä Suomessa, kertoo lapsiasiavaltuutetun selvitys saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Helmikuun alussa julkaistu selvitys on toteutettu vuonna 2022 ja se on osa kansallista lapsistrategiaa.

”Oli korkea aika selvittää saamelaislasten näkemyksiä, sillä edellisestä kerrasta oli kulunut jo kymmenen vuotta”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

Niin saamelaisten kotiseutualueella kuin muualla Suomessa asuvat saamelaislapset kuitenkin kokivat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään todella vähän. He toivovatkin Suomeen lisää ymmärrystä saamelaisuudesta.

Selvityksen yhteydessä lapset kertoivat, että he eivät halua tuoda esille saamelaisuuttaan sellaisissa tilanteissa, joissa voisi olla uhka ennakkoluuloista, pilkasta tai syrjinnästä.

”Saamelaisista pitäisi mielestäni puhua enemmän esimerkiksi kouluissa, jotta siitä, että on saamelainen, tulisi ihan tavallinen asia”, selvitykseen osallistunut saamelaislapsi ehdotti.

Vahva luontosuhde

Lapsiasiavaltuutetun selvityksen tulokset osoittivat saamelaislasten vahvan luontosuhteen. Vastauksissaan lapset toivat esille myös ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinoja. Lisäksi lapset pohtivat luontokysymyksiä henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

”Luontosuhde näkyi lasten vastauksissa laajasti. Lapset esimerkiksi kuvasivat vapaa-ajanviettotavoissaan kalastusta ja luonnossa liikkumista sekä kertoivat hyvän olon paikoikseen metsiä, tuntureita, järvenrantaa ja mökin ympäristöä”, erikoistutkija Elina Weckström lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo tiedotteessa.

”Luontosuhde ja ympäristön merkitys tuli esille myös lasten pohtiessa tulevaisuutta ja omia unelmiaan. Huoli luonnon tilasta näkyi esimerkiksi lasten kertoessa peloistaan”, hän lisää.

Saamelaisten oikeuksista lapset toivat useimmiten esille kieleen liittyviä oikeuksia. Saamen kielten käyttö lasten elämässä vahvistaa heidän identiteettiään sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta saamelaisuuteen ja saamelaisiin perinteisiin. Lapset ovat kuitenkin huolissaan saamen kielen asemasta ja sen tulevaisuuden turvaamisesta.

”Minua mietityttää, että mitä jos uhanalaista saamen kieltä ei tulevaisuudessa kukaan enää puhu/osaa ja se kieli ja kulttuuri ’häviää’”, yksi selvitykseen osallistunut lapsi pohti.

Identiteetti rakentuu monista osista

Lapsiasiavaltuutetun mukaan saamelaislasten identiteettiä on syytä tarkastella monista näkökulmista. Selvityksen tulosten perusteella lasten identiteetit rakentuvat enimmäkseen lasten- ja nuorisokulttuurista sekä koulun ja vapaa-ajan yhdistämisestä.

Saamelaislasten kokemukset kuvaavat ensisijaisesti lapsuutta, jossa saamelaisuus näyttäytyy yhtenä osana muiden joukossa. Oman osuutensa monien saamelaislasten identiteetteihin tuovat monikielisyys, saamenpuvun käyttö ja saamelaisten perinteiset elinkeinot.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama selvitys tehtiin yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Selvityksen verkkokyselyyn osallistui 83 iältään 11-17-vuotiasta saamelaislasta.

Lisätietoa saamelaisuudesta löydät esimerkiksi saamelaiskäräjien sivuilta täällä.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.