Lasten rokottamattomuus on yhä harvinaista Suomessa

girl getting vaccine
Photo by CDC

Suomessa on käytössä kansallinen rokotusohjelma, jolla pyritään suojaamaan suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus yhteensä 13 eri tautia, niiden jälkitauteja sekä pitkäaikaisia haittoja vastaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lasten rokottamattomuus on yhä hyvin harvinaista Suomessa ja lasten rokotuskattavuus on hyvä. Rokotuskattavuuden seuranta on THL:n lakisääteinen tehtävä.

Jos lapsi ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta, hänet katsotaan rokottamattomaksi. Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta 3-vuotiaaksi mennessä, on pysynyt vakaana useita vuosia.

Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on kuitenkin hieman noussut, 1,4 prosenttiin.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta 8-vuotiaaksi mennessä, ei sen sijaan ole juurikaan kasvanut. Kahdeksaan vuoteen asti ilman perusrokotuksia on jäänyt vain 0,8 prosenttia vuonna 2015 syntyneistä.

Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä. Rokotuskattavuustiedot raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa koko maan ja kuntatason lisäksi hyvinvointialueittain.

Vesirokkorokotteen suosio tasaantunut

Vaikka rokotuskattavuus on hyvä, on joidenkin rokotteiden kattavuuksissa tapahtunut pientä laskua. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut viitosrokotuksen. Tämä rokotus suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta.

Viitosrokotuksen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen.

Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 94 prosenttia on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. THL:n mukaan myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.

Rotavirus- ja pneumokokkirokotteiden kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista. Syksyllä 2017 rokotusohjelmaan tuli mukaan vesirokkorokote, jonka suosio kasvoi alkuun ja on nyt tasaantunut. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut tämän rokotteen, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä.

Syitä selvitetään

THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku kertoo tiedotteessa, että syitä rokotuskattavuuksien laskulle selvitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

”On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä”, hän toteaa.

”Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin. Vuonna 2020 neuvolakäyntien määrä väheni, mutta jo vuonna 2021 alle kolmevuotiaiden lasten neuvolakäynnit palasivat vuoden 2019 tasolle”, Virkku lisää.

Rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden ottaminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Löydät kaikki rokotteet THL:n sivuilta.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.