Psykiatriset diagnoosit lisääntyivät nuorilla koronan alussa

Kuva: Pexels/Pixabay

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa havaittiin merkittävä muutos psykiatristen diagnoosien määrissä koronapandemian alussa. Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa on tarkasteltu kaikkien 0-17-vuotiaiden Suomessa asuvien henkilöiden erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä tammikuusta 2017 syyskuuhun 2021.

Nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksellä (18,5 %) koronapandemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. PLOS Medicine -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että kesäkuun 2020 ja syyskuun 2021 välillä Suomessa diagnosoitiin yhteensä noin 3 800 potilasta enemmän kuin mitä ennustukset antoivat odottaa.

”Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille. Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä”, tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo tiedotteessa.

Psykiatriset diagnoosit olivat lisääntyneet ennustemalleista erityisesti alueilla, joilla oli korkein COVID-19-sairastavuus ja joissa oli tiukimmat rajoitukset.

”Diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli COVID-19-sairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa”, Gyllenberg sanoo.

Tutkijat analysoivat psykiatristen ja neurokognitiivisten häiriöiden diagnooseja erikoissairaanhoidossa muun muassa sukupuolen, iän sekä kodin sijainnin mukaan. Tutkimuksessa verrattiin lasten ja nuorten saamien diagnoosien määriä aikaisempien vuosien ennustemalleihin.

Syömishäiriöt ja masennus lisääntyivät eniten

Tutkijat analysoivat myös eri diagnostisten ryhmien yleisyyttä psykiatrisen erikoishoidon diagnooseissa. Tutkimuksessa selvisi, että eniten lisääntyivät syömishäiriöihin (33,4 %), masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (21 %) sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.

”Psykoottisissa ja kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä emme havainneet merkittäviä eroja. Myös käyttäytymis- ja oppimishäiriöiden diagnoosit pysyivät ennustetuissa määrissä pandemia-aikana”, Gyllenberg kertoo tuloksista.

”Joissain diagnostisissa ryhmissä nähtiin jopa laskua suhteessa ennustuksiin. Esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen ja päihdehäiriöihin liittyviä diagnooseja tehtiin ennustettua vähemmän”, hän lisää.

Diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja ja professori Andre Souranderin mukaan mahdollisia selityksiä diagnoosien määrän nousulle ovat muun muassa muutokset hoitoon hakeutumisessa sekä viivästynyt palvelun saanti yhteiskunnan ollessa monilta osin suljettuna.

”Tutkimuksemme tulokset korostavat, että meidän on entistä tärkeämpää varautua äkillisiin muutoksiin palvelujen käytössä kriisiaikoina”, Sourander toteaa.

Teksti: Miia

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.