Riitelevätkö lapsesi usein? Näin puutut tilanteeseen oikein
Kinastelu ja riidat ovat osa elämää, se on valitettava totuus. Riidat värittävät kaikkia ihmissuhteita, eivätkä sisarussuhteet ole tässä poikkeus. Pienten lastenkin välillä voi tulla toisinaan jopa räiskyviä yhteenottoja.
Ihannetilanteessa sisarusten yhteiselo olisi auvoista, mutta kun ikää tulee lisää, on kinastelulta vaikea välttyä. Keskimäärin pienet sisarukset kinastelevat tai riitelevät 3,5 kertaa tunnissa, mikä vastaa noin kymmentä minuuttia joka tunti, kertoo Moms.com. Tutkimuksissa on havaittu, että sisarukset sanovat 700 prosenttia enemmän negatiivisia ja käskyttäviä tokaisuja toisilleen kuin he sanovat ystävilleen.
Riitatilanne voi käynnistyä pienestäkin syystä. Jos yksi lapsista ei anna sisaruksensa leikkiä jollakin lelulla, tulee hänelle paha mieli ja seuraa tahtojen taisto. Usein riitojen taustalla onkin mustasukkaisuutta tai keskinäistä kilpailua. Sen lisäksi riitojen toistuvuuden ja voimakkuuden taustalla voi olla muun muassa seuraavia tekijöitä:
- Erilaiset luonteet. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja luonteet eroavat, mikä voi heijastua yhteenottoihin.
- Erityiset tarpeet. Jos jollakulla sisaruksista on krooninen sairaus tai erityistarpeita, tarvitsee hän enemmän aikaa ja huomiota vanhemmilta. Tämä voi aiheuttaa kilpailua lasten välillä ja näkyä riitoina.
- Vanhempien riitely. Jos lapset näkevät toistuvasti vanhempiensa riitelyä, voi se vaikuttaa heidän käytökseensä.
Vanhemmat voivat halutessaan antaa lasten kinastella asiansa selväksi. Kun lapset saavat itse käsitellä tilanteen, opettaa se heille ongelmanratkaisua, kykyä tehdä kompromisseja sekä itsehillintää. Jos riita kuitenkin äityy vahingolliseksi joko sanallisesti tai fyysisesti, on vanhemman puututtava tilanteeseen heti.
Puutu lasten riitelyyn fiksusti
Jos vanhemmat päättävät puuttua lasten kinasteluun, on se tärkeä tehdä fiksusti. Jos vanhemmat toistuvasti pelastavat yhden riitapukarin tilanteesta, voi se näyttäytyä tämän lapsen suosimisena ja aiheuttaa lisää kinaa lasten välille.
Lapset voivat myös tottua siihen, että vanhempi pelastaa pinteestä. Tämä voi heijastua käytökseen myöhemmällä iällä ja hän ajattelee pääsevänsä pälkähästä myöhemminkin. Parempi tapa olisikin rauhoitella lapsia ja auttaa heitä käsittelemään tunteensa, jolloin myös riidan syy on helpompi ratkaista.
Näin puutut riitatilanteeseen oikealla tavalla:
- Erota lapset toisistaan, jotta he voivat rauhoittua. Kun tunteet ovat laantuneet ja jännite purkautuu, on tilanne helpompi käsitellä.
- Kun lapset ovat rauhoittuneet, puhu jokaisen kanssa kahden kesken. Älä syytä ketään lasta tilanteesta, koska he molemmat (tai kaikki) olivat osallisena riitelyssä. Se auttaa, kun yrität olla valitsematta puolia.
- Yritä auttaa lapsia löytämään ratkaisu ja sopu. Hyvä tavoite on löytää ratkaisu, jossa jokainen riidan osapuoli vaikuttaa “voittavan”, mutta se ei aina ole mahdollista.
Joskus lasten riidat voivat kasvaa liian intensiiviseksi, jolloin se voi heijastua myös koko perheen elämään. Se voi myös vaikuttaa lasten emotionaaliseen ja psykologiseen hyvinvointiin. Tarvittaessa kannattaakin kääntyä ammattiavun puoleen riitelevien sisarusten kanssa, etenkin jos/kun:
- riitely on niin voimakasta, että se aiheuttaa ongelmia myös vanhempien välille
- riitely aiheuttaa todellisen fyysisen vahingoittumisen riskin jollekin perheenjäsenelle
- riitely vahingoittaa jonkun perheenjäsenen itsetuntoa tai psykologista hyvinvointia
- riitely liittyy muihin merkittäviin huoliin, kuten mielenterveysongelmiin
Lähde: Moms.com
Teksti: Miia
