Pikkukeskosuus vaikuttaa lapsen kehitykseen vielä nuoruusiässäkin

Pikkukeskosuus vaikuttaa lapsen kehitykseen vielä nuoruusiässäkin
Kuva: Pixabay/blankita_ua

Jos lapsi syntyy ennen raskausviikkoa 32 tai painaa syntyessään alle 1 500 grammaa, puhutaan silloin pikkukeskosuudesta. Nykypäivänä Suomessa pikkukeskosena syntyneistä lapsista 90 prosenttia selviää hengissä. Vaikka pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, on heillä edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle.

Pikkukeskosuus vaikuttaa lapsen kehitykseen ja aivojen toimintaan vielä varhaisnuoruudessa, ilmenee Karoliina Uusitalon tekemästä väitöstutkimuksesta. Väitöstutkimus on osa moniammatillista PIPARI-tutkimusta, jossa on seurattu vuosina 2001–2006 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa pikkukeskosena syntyneitä lapsia syntymästä nuoruusikään.

Uusitalo osoitti tutkimuksessaan, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.

Tutkimukseen osallistuneista 174 pikkukeskosesta 5 prosentilla oli CP-vamma, 11 prosentilla CP-vammaa lievempi motoriikan kehityshäiriö ja 8 prosentilla merkittävä kognitiivinen poikkeavuus 11 vuoden iässä.

“Havaitsimme, että motorisen kehityksen häiriöt ovat väestötasoa yleisempiä 11-vuotiailla pikkukeskosena syntyneillä lapsilla. Nämä motorisen kehityksen häiriöt ovat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen kehitykseen ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun. Lisäksi kahden vuoden iässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset olivat yhteydessä yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä”, Uusitalo kertoo tiedotteessa.

“Samanaikaisesti oli kuitenkin ilahduttava havaita, että valtaosa pikkukeskosena syntyneistä oli kehittynyt ikätasoisesti ja koki terveyteen liittyvän elämänlaatunsa hyväksi”, hän jatkaa.

Lisääntynyt riski kehityshaasteille tiedostettava

Uusitalo selvitti myös hienomotorisia taitoja ja hienomotorisen toiminnan aikaisen aivoaktivaation eroja pikkukeskosena syntyneillä ja täysaikaisena syntyneillä nuorilla. Hienomotorisissa taidoissa ei havaittu ryhmätason eroja pikkukeskosena syntyneiden ja täysaikaisena syntyneiden 13-vuotiaiden nuorten välillä.

“Aivojen toiminnallisessa magneettikuvantamisessa sen sijaan havaittiin, että käsien hienomotoristen liikkeiden aikainen aivoaktivaatio oli tietyillä aivoalueilla voimakkaampaa pikkukeskosena syntyneillä kuin täysaikaisena syntyneillä nuorilla. Pikkukeskosuus näyttää siis vaikuttavan aivojen toimintaan vielä nuoruusiässäkin”, Uusitalo selittää.

“Pikkukeskosten kasvun ja kehityksen seurannassa keskeistä on tiedostaa lisääntynyt riski kehityksellisille haasteille ja tunnistaa ne sekä tukea ja kuntouttaa oikea-aikaisesti. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä toimintakyky ja elämänlaatu”, hän summaa.

Teksti: Miia

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *