Koronapandemia on jättänyt jälkensä maailmaan monin tavoin ja sen vaikutuksia tutkitaan edelleen. Uudessa kotimaisessa tutkimuksessa on havaittu, miten koronapandemia iski suomalaisiin nuoriin ja kiihdytti hyvinvoinnin polarisoitumista.
Koronapandemia heikensi merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisäsi yksinäisyyttä ja vaikeutti oppimista, kertoo tuore raportti. Tutkimukseen osallistuneista nuorista jopa kolme neljästä koki hyvinvointinsa heikentyneen ja kaksi kolmesta koki yksinäisyytensä lisääntyneen.
Lisäksi noin puolet nuorista koki, että heidän oppimisensa vaikeutui pandemian aikana. Osalla nuorista hyvinvoinnin heikentyminen, yksinäisyys ja oppimisen haasteet kasautuivat.
Sen sijaan vain alle kymmenesosa vastanneista nuorista koki pandemia-ajan parantaneen heidän hyvinvointiaan, vähentäneen yksinäisyyttä ja helpottaneen oppimista. Tulokset kuvastavat nuorten kokemusten polarisoitumista: pandemian negatiiviset vaikutukset iskivät ankarimmin etenkin niihin nuoriin, joilla oli jo valmiiksi haasteita yhdellä tai useammalla elämän osa-alueella.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, johon vastasi 534 Suomessa asuvaa nuorta, jotka olivat iältään keskimäärin 18,24 vuotta. Tämän lisäksi nuorten ääniä kuultiin esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen kanssa järjestetyn nuorten digiraadin ja Autismiliiton toteuttamien nuorten haastattelujen kautta.
Painokas viesti päättäjille
Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat, että heidät jätettiin koronapandemian aikana yksin eikä mikään taho ottanut vastuuta heidän hyvinvoinnistaan.
”Nuoret lähettivät päättäjille painokkaan viestin siitä, että mielenterveyspalveluihin ja muihin lähellä oleviin palveluihin pitää satsata ja puheiden sijaan tarvitaan konkreettisia tekoja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi”, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Eija Pakarinen kertoo tiedotteessa.
”He toivoivat kouluihin vahvempaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja medialukutaitojen opettamista sekä opetuksen monimuotoistamista”, hän jatkaa.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti niin sanottujen ”hiljaisten äänten” kuulemiseen. Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Marjo Rissanen näkee tämän tärkeänä.
”Kasvun ja oppimisen yhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisessä jokaisen ääni on tärkeä. Sosiaalisesti kestävän toimintakulttuurin, kriisinkestävyyden ja turvallisuuden vahvistaminen on paitsi kouluyhteisöjen niin laajemmin myös koko yhteiskunnan asia”, Rissanen toteaa.
Tuleviin kriiseihin valmistaudutaan lähiopetuksessa
Tutkimusraportin mukaan jos jatkossa joudutaan siirtymään etäopetukseen, tulee silloin huomioida myös nuorten hyvinvointi ja oppimiseen kiinnittyminen. Lisäksi tulee varmistaa, ettei nuoria eristetä kotiin, ja että mahdollisen etäopetuksen aikana tuetaan nuorten yhteisöllisyyttä. Nuorten osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee varmistaa myös mahdollisissa poikkeusoloissa.
Tulevien kriisien kohtaamiseen valmistaudutaan jo jokapäiväisessä lähiopetuksessa. Huomiota kiinnitetään etenkin oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita vahvistavaan vuorovaikutukseen oppimis- ja opetustilanteissa.
Tutkimusraportin mukaan koulujen toimintakulttuurissa tulisi kiinnittää huomiota tunne- ja vuorovaikutustaitojen laaja-alaiseen opetukseen luontevana osana koulupäivää. Lisäksi on tarpeen vahvistaa kouluyhteisön toimijoiden hyvinvointia sekä kouluyhteisön johtamista, jotta nuorten oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen mahdollistuu.
Teksti: Miia
