Suomessa syntyy vuosittain yli 500 lasta lahjasoluhoitojen avulla ja lahjasolutaustaisten lasten määrä on kasvussa. Lahjasoluhoidossa käytetään luovutettuja munasoluja, siittiöitä tai molempia. Helminauha-hanke tarjoaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille Suomessa.
Suomen vuonna 2007 säädettyyn hedelmöityshoitolakiin on kirjattu lapsen oikeus tietää taustansa. Ennen vuotta 2007 lahjasoluilla alkunsa saaneista moni on kuitenkin saanut tietää taustastaan yllättäen vasta aikuisena.
”Tieto saattaa tulla yllätyksenä DNA-testillä tai vanhemman tai muun läheisen kertomana. Tällöin tieto hämmentää ja herättää ymmärrettävästi hyvin ristiriitaisia tunteita. Etenkin aiheen salaaminen tuntuu monista pahalta”, Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala sanoo tiedotteessa.
Torstaina 27. huhtikuuta vietetään kansainvälistä lahjasolutietoisuuspäivää, jolla pyritään tekemään näkyväksi lahjasoluilla lapsiperheellistymisen teemoja. Teemapäivä muistuttaa, että lahjasolutausta on osa lahjasolutaustaisen elämää ja tarinaa, ja heillä on oikeus saada selvittää omaan geneettiseen taustaansa liittyviä asioita.
”Moni lahjasolutaustainen on jossain vaiheessa elämäänsä utelias tietämään jotain lahjoittajan kautta muodostuvasta geneettisestä taustastaan. Tämä tieto voi auttaa lisäämään ymmärrystä siitä kuka on ja mistä jotkut piirteet sekä ominaisuudet tulevat. Lahjoittajan lisäksi ollaan kiinnostuneita saman lahjoittajan sukusoluilla muihin perheisiin syntyneistä lapsista”, Huhtala selittää.
Koskaan ei ole liian myöhäistä kertoa
Arvioiden mukaan Suomessa on yli 10 000 lahjasoluilla alkunsa saanutta henkilöä. Huhtala kertoo tavanneensa useita lahjasoluilla alkunsa saaneita, jotka ovat saaneet tietää taustastaan vasta aikuisena. Kaikki olisivat toivoneet saaneensa tiedon jo aiemmin.
”Lahjasolutaustasta puhuminen on vanhemman vastuulla. Aiheesta puhutaan lapselle eri ikävaiheissa eri tavoin, ja lapselle kerrotaan kuinka toivottu hän on ollut. Helminauha-hankkeen verkkosivuilta löytyy tietoa ja tukea lapselle asiasta puhumiseen”, Huhtala vinkkaa.
Hankkeen sivuilla kerrotaan, että lapselle on tärkeä puhua lahjasoluasioista ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta, jotta lapsi ei muistaisi aikaa, jolloin ei tiennyt asiaa. Aiheesta voi puhua lapselle myös jo vauvana. Jos lapsisolutaustasta ei ole ollut puhetta ja lapsi on jo aikuinen, rohkaisee Huhtala kaikkia kuitenkin vanhempia kertomaan asiasta lapselleen.
”Koskaan ei ole liian myöhäistä kertoa lapsellesi hänen taustastaan ja siitä erityisestä tavasta, jolla hän on saanut alkunsa. Tieto kuuluu lahjasolutaustaiselle, ja hänellä on oikeus kaikkiin tunteisiin, joita tieto voi hänessä herättää”, hän kertoo.
Vertaistukea on saatavilla
Lahjasoluilla alkunsa saaneille aikuisille on tarjolla vertaistukea Helminauha-hankkeen kautta. Huhtala kannustaa kaikkia lahjasolutaustaisia hakeutumaan vertaistuen pariin.
”Tapaamiset ovat luottamuksellisia, ja ryhmää ohjaa koulutettu vertaistoimija, joka huolehtii tapaamisen turvallisuudesta. Ryhmässä jokainen saa kertoa omasta tarinastaan sen verran kuin itsestä tuntuu sopivalta. Vertaisten kanssa tiedät, että et ole kokemuksesi kanssa yksin”, Huhtala muistuttaa.
Lahjasoluilla lapsiperheellistyminen on erityinen tapa muodostaa lapsiperhe. Lahjasoluhoidot mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen itsellisesti ja sateenkaariperheenä lasta toivoville sekä niille nais-miespareille, joiden lapsitoive ei toteudu omilla sukusoluilla.
Voit lukea lisää lahjasoluhoidoista Helminauha-hankkeen sivuilta täällä. Hanke on Lapsettomien yhdistys Simpukan alaista toimintaa.
Teksti: Miia
