Ehkä kaikkein vahingollisin äitimyytti, on myytti rakastavasta äidistä, jonka syli on aina avoin. Kaikilla ei kuitenkaan ole hellää ja rakastavaa äitiä. Kuinka selvitä kylmästä äitisuhteesta?
Lapsi näkee ensin itsensä vanhempien silmin. Jos vanhemman ja lapsen välinen suhde on lämmin ja hoivaava, lapsi oppii ja ymmärtää olevansa rakastettu ja tärkeä. Etäinen äitisuhde voi puolestaan aiheuttaa lapselle monenlaisia ongelmia.
Äidin tunnekylmyyttä lasta kohtaan voi olla vaikeaa tunnistaa, koska lapsen ulkoiset tarpeet on tyydytetty usein hyvin. Tunnekylmien äitien lapset ovat hyvin hoidetut ja heillä on kaunis koti. Tunnekylmä äiti ei vastaa lapsen tunne-elämän tarpeisiin eikä ole läsnä lapselleen. Tällainen äiti ei kykene luomaan aitoa yhteyttä lapseen.
Pienelle lapselle on hyvin hämmentävää, että äiti on fyysisesti samaan aikaan paikalla, mutta emotionaalisesti poissa. Se synnyttää lapsessa syvän itse-epäilyn, jolloin hän miettii, onko hänessä jotain vialla.
Mitä äidin tunnekylmyys aiheuttaa?
1. Itsetunnon puute
Mikäli lapsen elämästä puuttuu rakkaus ja hellyys, hän ei ymmärrä olevansa huomion ja rakkauden arvoinen. Se aiheuttaa lapselle itsetunto-ongelmia.
2. Luottamusongelmat
Kylmä äitisuhde voi aiheuttaa lapselle luottamusongelmia. Tunnekylmän äidin tyttäret kokevat, että ihmissuhteet ovat pohjimmiltaan epäluotettavia. He tarvitsevat jatkuvaa perustelua siitä, että he voivat luottaa toiseen ihmiseen. Luottamusongelmat ja kyvyttömyys asettaa rajoja ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa.
3. Rajojen asettamisen vaikeus
Kylmän ja etäisen äitisuhteen tyttäret kasvavat aikuisena toisten miellyttäjiksi. He eivät osaa asettaa terveitä rajoja, muun muassa parisuhteessa. Ystävyys-suhteiden luominen naispuolisten henkilöiden kanssa on haasteellista. Ilman äidin rakkautta jäänyt nainen, muuttuu pelokkaaksi ja ripustautuvaksi, joka toivoo parisuhdetta, mutta samalla pelkää silti läheisyyttä. Toinen vaihtoehto on, että näistä naisista kasvaa välinpitämättömiä ja torjuvia ihmissuhteissaan.
4. Ongelmat nähdä itseään realistisesti
Tunnekylmän äidin moitteiden ja valheiden takia moni tytär ei kykene näkemään itseään realistisesti, vaan kokevat olevansa kykenemättömiä ja rumia.
5. Yliherkkyys
Mikäli tunnekylmä äiti ei näytä tunteita, saattaa se aiheuttaa tyttärellekin vaikeuksia tunnistaa muiden tunteita. Lisäksi tytär muuttuu yliherkäksi, mikä johtaa ylireagointeihin- ja analysointeihin.
6. Tunne-elämän ongelmien toistaminen muissa ihmissuhteissa
Ihminen hakee elämässään ja ihmissuhteissaan tuttuja ja turvallisia asioita, vaikka ne olisivat huonoksi hänen hyvinvoinnilleen. Siksi kylmän äitisuhteen kokenut etsii alitajuisesti aikuisena kylmää ja välinpitämätöntä ihmissuhdetta.
Tunnekylmästä äiti-tytär-suhteesta toipuminen
Toipuminen tunnekylmästä äiti-tytär-suhteesta on mahdollista, mutta se vaatii aikaa ja vaivaa. Parhaiten se onnistuu työskentelemällä asiaan perehtyneen terapeutin kanssa. Kuitenkin myös itsehoito terapian ohella on hyväksi. Itsehoito tarkoittaa muun muassa sitä, että voit lukea aiheesta, pohtia asioita ja keskustella ystävien kanssa. Kenenkään ei tarvitse jäädä tunnekylmän äiti-trauman uhriksi.
Toipuminen alkaa siitä, että henkilö tunnistaa hänelle aiheutuneen vahingon, jonka oman äidin tunnekylmyys on aiheuttanut. Tulee muistaa, että syy ja ongelma on tunnekylmässä äidissä eikä lapsessa. Toipumisessa tarvitaan tunnistamisen lisäksi tosiasioiden hyväksymistä. Voi olla, että henkilö ei tule koskaan saamaan lämmintä äitisuhdetta. Tärkeintä on, että hyväksyy tapahtuneen, käsittelee sitä terapiassa ja pääsee näin ollen elämässä eteenpäin.
Tunnekylmän äitisuhteen kokenut tarvitsee ympärilleen hyvän tukiverkoston. On hyvä etsiä elämäänsä sellaisia ystäviä, jotka osoittavat myötätuntoa ja ymmärrystä. Myös vertaistuesta voi olla apua. Lisäksi kuntoutujan tulee suunnitella ja tehdä positiivisia asioita, jotka saavat olon tuntumaan paremmalta. Sellaisia voivat olla hauskojen asioiden tekeminen, jonkin uuden taidon opettelu, meditoiminen tai muiden auttaminen.
Onko äitisi tunnekylmä? Millä keinoin voisit toipua tunnekylmästä äiti-suhteesta?
Lähteet: MTV, Parenting for brain ja Psychology Today
Teksti: Anne-Mari Valta
