Elämä on täynnä yllätyksiä. Edellisenä iltana ei voi tietää, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Tämä on toisaalta ihana asia, mutta se voi olla myös pelottavaa. Jos ihminen on huolehtivaisuuteen taipuvainen, häntä saattaa piinata erilaiset tulevaisuuteen liittyvät pelot. Tyypillisiä pelkoja ovat huoli omasta tai läheisten sairastumisesta tai jopa menehtymisestä. Joskus pelko voi kadottaa elämänilon kokonaan.
Kaikki eivät huolehdi yhtä paljon kuin toiset. Jos ihmisten persoonallisuus on peruspositiivinen ja optimistinen, hän osaa ottaa elämän vastaan sellaisena kuin se tulee. Tällaiset ihmiset vaikuttavat usein ulospäin onnellisilta ja elämäänsä tyytyväisiltä. Jos ei ole luonnostaan tällainen ihminen, onko mahdollista oppia samanlainen elämänasenne?
Jos huomaa kuuluvansa ihmisiin, joilla on taipumus ylihuolehtimiseen, toivoa ei kannata heittää. Liiallinen huolehtiminen ei ole ominaisuus, joka on ilmaantunut tyhjästä. Siksi ei ole myöskään mahdollista hetkessä muuttua huolehtijasta rennommaksi ihmiseksi. Kun pitää realismin mukana, voi vähentää stressaamista ja huolta asioista, joihin ei voi vaikuttaa.
“Kehää kiertävät ajatukset”
Huolehtivaisuuteen taipuvainen ihminen kokee, että hänen ajatuksensa ikään kuin kiertävät kehää. Hän haluaisi lopettaa asian ajattelun ja joskus onnistuukin siinä. Kunnes hetken kuluttua ajatus taas pulpahtaa mieleen. Kun ajatus on koko ajan aktiivisena, se vahvistuu ja siitä on vaikeampaa päästä eroon.
Jos tällaisessa tilanteessa keskittää huomionsa hetkeksi johonkin toiseen asiaan, se voi auttaa hiljentämään ahdistavia ajatuksia. Ajatukset eivät välttämättä poistu kokonaan mielestä, mutta koska huomio suuntautuu toisen tehtävän suorittamiseen, koko aivokapasiteettiaan ei silloin voi käyttää vain sen ajatuksen murehtimiseen, joka aiheuttaa ahdistusta. Tällaista taktiikkaa kannattaa kokeilla, jos tuntuu, että ei pelkällä tahdonvoimallaan onnistu ”sammuttamaan” tai vaimentamaan ahdistavia ajatuksia.
“Huolihetki” sallii luvan kanssa pitää taukoa huolehtimisesta
Mielenterveystalon sivuilla kuvaillaan, kuinka huolet voi keskittää tiettyyn aikaan päivästä sen sijaan, että asia vaivaa jatkuvasti. Tällaisesta “huolihetkestä” on paljon hyötyä esimerkiksi unettomuuden itsehoidossa. Kun huoli valtaa mielen, voi sanoa itselleen, että “keskityn nyt muihin asioihin ja vasta hetken päästä ajattelen asiaa x”. Näin huolehtimisen hetkeä voi lykätä hiukan pidemmälle, kunnes lopulta saattaa päästä siihen tilanteeseen, että huolehtimishetkien väli on selvästi aiempaa pidempi. Vaikka huolet eivät kokonaan katoaisikaan mielestä, näin elämä kuitenkin muuttuu paljon helpommaksi.
Huolihetki-strategiaa kannattaa harjoitella, jos tuntuu, että energiaa kuluu päivittäin liikaa ylenmääräiseen huolehtimiseen. Unettomuuden itsehoidon apuna käytettävästä huolihetkestä ja sen harjoittelusta voi lukea lisää Mielenterveystalon sivuilta.
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja