Myös vastasyntynyt lapsi voi tarvita maksansiirron. Länsimaissa yleisin syy lasten maksansiirtoihin on sappitieatresia, joka on lasten vaikein maksasairaus.
HUSin Uudessa lastensairaalassa on löydetty uusi merkkiaine, joka ennustaa tarvitseeko sappitieatresiaa sairastava lapsi maksansiirron. Sappitieatresiassa sappitiet tuhoutuvat, eikä sappi voi enää kulkea maksasta ohutsuoleen.
Jos lapsella todetaan sappitieatresia, tehdään hänelle muutaman kuukauden iässä portoenterostomia-leikkaus. Leikkauksessa vioittuneet sappitiet korvataan ohutsuolella, jotta sappi pääsee normaalisti virtaamaan suoleen.
Vaikka leikkaus yleensä onnistuu hyvin, ei se riitä kaikilla pysäyttämään maksan tuhoutumista, jolloin tehdään maksansiirto. HUSin professori Mikko Pakarisen mukaan sappitieatresian hoidossa on keskeistä pystyä ennustamaan, ketkä vastasyntyneet hyötyvät portoenterostomia-leikkauksesta ja ketkä tarvitsevat maksansiirron.
Tässä ennustamisessa auttaa nyt löydetty uusi merkkiaine, FGF19-kasvutekijä, jonka on havainnut ensimmäisenä väitöskirjatutkija Iiris Nyholm. Johtavassa maksatautien Hepatology-tiedelehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan merkkiaineen avulla voidaan luotettavasti ennustaa vastasyntyneiden portoenterostomia-leikkauksen tulos ja voiko lapsi jatkossa selviytyä omalla maksallaan vai tarvitseeko hän maksansiirron.
”Merkkiaineen avulla saisimme selville, ketkä tarvitsevat tehostettua seurantaa ja mahdollisen maksansiirron. Jos muut, riippumattomat tutkimukset vahvistavat ennustevaikutuksen, sappitieatresiaa sairastavilta vastasyntyneiltä voisi selvittää merkkiaineen verinäytteestä leikkauspäivänä”, Nyholm selittää.
Keltaisuus ja vaaleat ulosteet merkki sairaudesta
Uusi havaittu merkkiaine auttaa myös helpottamaan lääkehoidon valintaa. HUSin mukaan uusia sappihappoaineenvaihduntaan vaikuttavia lääkeaineita on jo käytössä, ja lisää on tulossa.
Nyholmin tutkimuksessa selvisi, että FGF19-kasvutekijän avulla voitaneen ennustaa, hyötyykö potilas uusista lääkehoidoista. Ensimmäisiä tuloksia näistä tutkimuksista on odotettavissa vuoden sisällä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että verikokeesta tutkittava FGF19-kasvutekijä voi kertoa tarkemmin myös maksavaurion patologiasta.
Tutkimuksessa oli käytössä veri- ja maksanäytteet 87 sappitieatresiaa sairastavalta lapselta, joita on hoidettu HUSissa sekä Lontoossa sijaitsevassa Kings College -sairaalassa. Verinäytteistä mitattiin sappihappojen määrä, tyypitettiin sappihapot ja etsittiin merkkiaineita. Maksanäytteitä mallinnettiin ja tyypitettiin tietokoneavusteisesti.
Suomessa sappitieatresia-potilaiden hoito on keskitetty HUSiin ja heistä on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuiset seurantatiedot pitkältä aikaväliltä. Suomessa sappitieatresia todetaan noin neljällä vastasyntyneellä vuosittain.
Sappitieatresian merkkejä ovat pitkittynyt keltaisuus, vaaleat ulosteet ja kohonneet veren bilirubiiniarvot. Duodecimin mukaan sappitieatresiaan sairastuvat vastasyntyneet ovat yleensä muuten täysin terveitä, joten aikainen hoitoon pääsy edellyttää valppautta vastasyntyneitä tapaavilta lääkäreiltä ja terveydenhoitajilta.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja