Meistä jokaisella on tiettyjä triggereitä, jotka laukaisevat toisinaan hyvin voimakkaitakin reaktioita. Emme useinkaan ole itse edes tietoisia näiden triggerien olemassaolosta. Tunnetko sinä omat ja lapsesi triggerit?
Sama tiggeri on voinut periytyä jopa useiden sukupolvien ajan vanhemmalta lapselle. Jos mietimme, minkälaisiin asioihin vanhempamme reagoivat voimakkaasti, havaitsemme itsessämme usein samankaltaista käyttäytymistä.
Lapsi saattaa reagoida voimakkaasti tilanteissa, joissa joku arvostelee hänen kykyään tehdä itsenäisiä päätöksiä. Empowering Parents- sivustolla kerrotaan lapsesta, joka raivostui aina, kun joku vaikutti kyseenalaistavan hänen kykynsä selviytyä asioista itsenäisesti. Raivon kohteeksi saattoi joutua vanhempi, opettaja tai hänen omat ystävänsä. Toisen lapsen kohdalla taas triggerinä toimi tunne, että muut ihmiset yrittivät esittää olevansa parempia kuin hän. Tunne aiheutti lapsessa aina voimakkaan reaktion.
Koska triggereitä on monia erilaisia ja osa niistä on toistensa kanssa päällekkäisiä, vanhemmat eivät aina ole tietoisia siitä, mikä se todellinen triggeri on, joka laukaisee lapsen raivon. Jos lapsi raivostuu erilaisista asioista, vanhemman kannattaa pysähtyä miettimään raivon laukaisevia tilanteita tarkemmin. Onko mahdollista, että tilanteilla on jokin yhdistävä tekijä?
Kun lapsi ei ole tietoinen triggeristä, tämä tekee hänet haavoittuvaiseksi, sillä muut pystyvät kontrolloimaan häntä triggerin avulla. Sama pätee aikuisiin. Jos aikuinen ei ole tietoinen omista triggereistään, ympärillä olevat ihmiset pystyvät hyödyntämään näitä ja painelemaan hänen nappejaan. Tämän takia on erityisen hyödyllistä pyrkiä tuntemaan omat triggerinsä.
Jos havaitset lapsesi reagoivan erityisen voimakkaasti johonkin triggeriin, pystyt auttamaan häntä käsittelemään tunteitaan paremmin. Tyypilliset triggerit liittyvät usein seuraaviin tunteisiin:
- Hyväksytyksi tuleminen
- Ylpeys
- Epäoikeudenmukaisuus
- Itsenäisyys
- Kunnioitus
- Kateus
- Häpeä
Triggereitä pystyy deaktivoimaan
On tärkeää tiedostaa, mikä on saanut triggerin syntymään alunperin. Jotkut triggerit ovat syntyneet seurauksena lapsuudessa koetuista asioista. Jos jokin asia lapsuudessa on heikentänyt itsetuntoa, vaikka olosuhteet olisivat aikuisena muuttuneet, lapsuudenaikainen triggeri on edelleen jäljellä mielessä. Tämän takia ihminen saattaa kokea huonommuuden tunteita, vaikkei tähän olisi minkäänlaisia ulkoisia syitä.
Kun onnistut tunnistamaan lapsesi triggerit, voit keskustella niistä hänen kanssaan. Lapselle on hyödyksi, jos vanhempi osoittaa hänelle triggereitään varsinkin silloin, jos hän ei itse ole niistä tietoinen. Näin lapsella on mahdollisuus yrittää hallita tilanteita, joissa hänen “nappejaan” painellaan. Vanhempi voi keskustella lapsen kanssa siitä, miten lapsen kannattaa toimia tilanteissa, joissa joku sanoo tai toimii tavoilla, jotka saavat hänet raivon partaalle. Jo se, että miettii asioita etukäteen, auttaa lasta hallitsemaan paremmin tunteitaan silloin, kun tilanne osuu kohdalle.
Lähde ja lisätietoa: Empowering Parents
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja