Tyttöjen mielen hyvinvointi heikkenee yhä – “Olen huolissani”
Mielenterveysongelmat yleistyvät ja yhä nuoremmat voivat henkisesti huonosti. Koronapandemia on vaikuttanut tilanteeseen, ja etenkin suomalaistyttöjen mielenterveyden haasteet yleistyivät pandemian aikaan entisestään.
Joka viides 15-vuotias suomalaistyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin vuonna 2022, ilmenee Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimuksesta. WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla. Tulokset osoittivat, että erityisesti 15-vuotiaiden tyttöjen mielenterveydessä jo aiemmin havaittu heikkeneminen jatkui edelleen koronapandemian jälkeen.
“Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan useita mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi aina tai suurimman osan ajasta”, yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopistosta kertoo tiedotteessa.
“Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille”, hän jatkaa.
WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
Poikien tilanne parempi
Poikien mielenterveys vaikuttaa tutkimustulosten perusteella kehittyvän myönteisempään suuntaan kuin tyttöjen. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuutensa suhteen kuin tytöt.
“Oletimme, että nuorten toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteensa vähenisi, mutta kävikin päin vastoin. Yllättäen 15-vuotiaista pojista toiveikkaita tulevaisuuden suhteen oli 10 prosenttia enemmän vuonna 2022 kuin vuoden 2018 aineistossa”, Jyväskylän yliopiston tutkija Kristiina Ojala sanoo.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Leena Paakkari kertoo, että tulokset paljastivat sukupuolten epätasa-arvon hyvinvoinnissa.
“On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökohtia huomioon ottavia suosituksia, toimintatapoja ja käytäntöjä kriisitilanteissa ja niistä elpymisessä”, hän toteaa ja jatkaa:
“Tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä terveysresursseista, joilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä.”
Sosiaalisen tuen rooli huomioitava
Koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko.
Sosiaalisen tuen merkitys oli edelleen näkyvissä vuonna 2022. Perheeltä, ystäviltä tai opettajilta tukea saaneet nuoret arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa.
Paakkarin mukaan sosiaalisen tuen rooli erilaisissa ympäristöissä olisi otettava huomioon terveyskriisien kielteisten vaikutusten hallinnassa.
“Kouluilla on tärkeä rooli terveyttä edistävinä ympäristöinä. Näin oli pandemian aikaan, mutta myös nyt, kun yhteiskunnassa yritämme palauttaa nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen menetyksiä”, hän päättää.
Teksti: Miia
