Lapsettomuuteen on kehitetty hoitomuotoja jo neljänkymmenen vuoden ajan. Eri vaihtoehtojen pitkäaikaisista vaikutuksista lasten terveyteen tiedetään kuitenkin vähän. Uusi väitöstutkimus tarjoaa kaivattua lisätietoa pakastetuista alkioista alkunsa saaneiden lasten terveydestä.
Pakastetun alkion siirrosta syntyneiden lasten syntymäpainot ovat merkitsevästi korkeammat raskauden viimeiseltä kolmannekselta lähtien kuin tuorealkionsiirrosta syntyneillä lapsilla. Tämä ilmenee gynekologisen kirurgian erikoislääkäri Anna Terhon väitöstutkimuksesta.
Tutkimus osoitti, että poikien syntymäpainot olivat merkitsevästi korkeammat raskausviikosta 33 alkaen ja tyttöjen viikosta 34 alkaen. Pakastetun alkion siirrosta syntyneiden lasten riski raskauden kestoon suhteutettuun suurikokoisuuteen oli lähes kaksinkertainen verrattuna tuorealkionsiirtolapsiin ja 1,3-kertainen verrattuna luonnollisesti alkunsa saaneisiin lapsiin.
Terhon mukaan ei kuitenkaan tiedetä, miksi näin tarkalleen ottaen tapahtuu. Taustalla saattaa vaikuttaa pakastamisen ja sulattamisen prosessi, alkion säilyttämiseen käytettävän viljelyliuoksen ominaisuudet, epigenetiikka tai se, että vahvimmat alkiot valikoituvat hedelmöitettäviksi.
Viime vuosina pakastetun alkion siirtojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Koeputkihedelmöityshoidossa alkioiden pakastaminen mahdollistaa elektiiviset yhden alkion siirrot, mikä vähentää monisikiöisiä raskauksia ja parantaa näin lasten syntymäterveyttä.
Poikien kohdalla erovaisuus ylipainoriskissä
Terho on tutkinut väitöskirjassaan myös sitä, miten pakastetusta alkiosta alkunsa saaneiden lasten terveys kehittyy pitkällä tähtäimellä. Täysiaikaisina syntyneiden pakastetun alkion siirto-, tuorealkionsiirto- ja luonnollisesti alkunsa saaneiden lasten välillä ei todettu kasvueroja viiteen ikävuoteen mennessä.
Myöhemmin kasvueroja ilmeni – pojilla. Tutkimus osoitti, että 7 ja 18 ikävuoden välillä pakastetun alkion siirrosta syntyneet pojat olivat pidempiä verrattuna luonnollisesti alkunsa saaneisiin poikiin. Lisäksi he olivat painavampia sekä heidän riskinsä ylipainoon oli koholla murrosiässä verrattuna tuorealkionsiirrosta syntyneisiin ja luonnollisesti alkunsa saaneisiin poikiin. Tyttöjen osalta kasvueroja ei todettu painossa, pituudessa tai painoindeksissä.
Terho on kertonut sanomalehti Kalevalle, että erityisesti poikien kohonnut ylipainoriski murrosiässä on erittäin kiinnostava tutkimustulos, joka kaipaa vielä lisäselvityksiä. Lisäksi se on laatuaan maailman ensimmäinen havainto asiasta.
Pakastetun alkion siirrosta syntyneillä lapsilla todettiin myös hieman suurentunut sairastavuus sekä hieman suurentunut riski sairaalahoidon tarpeeseen luonnollisesti alkunsa saaneisiin lapsiin verrattuna. Tuorealkionsiirtolapsiin verrattuna eroja sairastavuudessa ei todettu.
Aktiivista tutkimusta
Pakastealkiotaustan pidemmän tähtäimen vaikutuksia terveydelle on toistaiseksi vaikea tutkia. Tämä johtuu siitä, että riittävän vanhoja tutkittavia on yksinkertaisesti vähän.
Maailman ensimmäinen pakastetusta alkiosta alkunsa saanut lapsi lähentelee vasta neljääkymmentä ja sydän- ja verisuonitaudit puhkeavat vasta myöhemmin. Suomen ensimmäinen pakastetun alkion siirrosta saanut lapsi sen sijaan syntyi vuonna 1987.
”Tutkimusta pitäisi tehdä aktiivisesti. Jos pakastetusta alkiosta alkunsa saaneen lapsen riski sairastua myöhemmin elämässä onkin muita suurempi, tulisi perheitä neuvoa jo varhaisessa vaiheessa elintapojen suhteen”, Terho kertoo Oulun yliopiston sivuilla.
Teksti: Miia
