Valtaosa ihmisistä viettää päivittäin ainakin jonkin verran aikaa jonkun ruutulaitteen parissa. Minkälainen on keskimääräinen ruutuaika? Ketkä viettävät eniten ja ketkä vähiten aikaa ruutujen ääressä? Muun muassa näihin kysymyksiin on saatu vastauksia Tilastokeskuksen tuoreesta ajankäyttötutkimuksesta.
Suomalaisten ruutuaika kasvoi koronapandemian alettua ennätystasolle. Vuosien 2020-2021 aikana suomalaiset viettivät aikaa erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin keskimäärin 4 tuntia ja 26 minuuttia. Miesten päivittäinen ruutuaika oli noin puoli tuntia pidempi kuin naisilla.
Kaikista eniten ruutujen äärellä viihtyivät teinit ja nuoret: 15-24-vuotiaiden ruutuaika oli keskimäärin 5 tuntia ja 46 minuuttia päivässä. He myös viettivät aikaa ruutujen parissa kaikkein myöhimpään. Noin joka kolmas tähän ikäryhmään kuuluvista oli ruutujen ääressä vielä kello 23:00-23:10 ja keskiyölläkin yhä lähes joka viides.
10-14-vuotiailla ruutuaika oli puolestaan kaikista lyhyin, keskimäärin 3 tuntia ja 50 minuuttia päivässä. Tämä ikäryhmä myös aloitti päivittäisen ruutuaikansa muita aiemmin. Keskimäärin 12 prosenttia 10-14-vuotiaista oli ruutujen ääressä kello 07:10-07:20 ja tuntia myöhemmin jo joka viides.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Juha Haaramon mukaan vapaa-ajan ruutuajan kasvu on ollut huomattavaa vuosikymmenestä toiseen.
”Taustalla on pandemian lisäksi pitempi viestintäteknologian kehityksen ja sisältötarjonnan kasvun trendi. Esimerkiksi 15–24-vuotiaat naiset käyttävät nykyisin runsaasti aikaa tv- ja videosisältöjen parissa”, hän kertoo tiedotteessa.
Tytöt ja naiset aktiivisia somessa
Tutkimuksessa havaittiin, että naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien vapaa-ajan ruutuajan käyttö eroaa selvästi toisistaan. Naiset seuraavat enemmän sosiaalista mediaa ja miehillä korostuu digipelaaminen, jonka parissa miehet viettivät yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin naiset.
Tietokoneen peruskäyttöön (tiedonetsintä, tietokoneharrastus, tietokoneen muu käyttö) miehet kuluttivat lähes tuplasti enemmän aikaa kuin naiset. Naiset puolestaan käyttivät miehiin verrattuna noin kaksinkertaisesti aikaa sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään. Vain 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten ruutuaika jakaantui eri tavalla.
Lähes kaikki alle 45-vuotiaat seurasivat sosiaalista mediaa, ja vain 15 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä ei käyttänyt somea lainkaan. Senioriväestöstäkin yhä useampi on löytänyt somen salat: vuonna 2021 45 prosenttia yli 65-vuotiaista ei seurannut sosiaalista mediaa, kun vielä vuonna 2017 määrä oli 61 prosenttia.
Somen seuraaminen on myös intensiivistä. Yli puolet 10 vuotta täyttäneistä käytti sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti. Eniten somea seurasivat 15-24-vuotiaat tytöt ja naiset, joista 86 prosenttia kertoi käyttävänsä somea monta kertaa päivässä tai jatkuvasti.
”Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään käytetyssä ajassa olivat 10-14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät someen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat”, Haaramo toteaa.
Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Tutkimus kattaa yli 10-vuotiaan väestön mediankäytön ilman yläikärajaa. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään.
Ruuhkavuosien toimitus kertoi aiemmin, että pikkulastenkin ruutuaika kasvoi koronavuosina. Aiemmin on myös kerrottu vinkkejä, mihin ruutuajan suhteen tulisi kiinnittää huomiota.
Teksti: Miia
