Suomen perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukitasoja on kolme: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.
Ennätysmäärä, eli lähes 130 000 suomalaislasta tarvitsee koulunkäynnin tukea, kertoo Yle. Kevyempää tehostettua tukea saa yli 75 000 koululaista, kun taas vahvempaa erityistä tukea saa noin 53 000 oppilasta.
Tuen saajien määrä on 30 vuoden aikana kahdeksankertaistunut, ja eniten on kasvanut tehostetun tuen määrä. Tehostettu tuki tuli voimaan vuonna 2011, jolloin sitä sai lähes 18 000 oppilasta ja määrä on vuosi vuodelta kasvanut.
Kolmesta tukitasosta yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen ja sitä annetaan heti tarpeen ilmetessä. Jos tuen tarve kasvaa, siirrytään tehostettuun tukeen.
Tehostettu tuki on oppimisen ja koulunkäynnin kannalta jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti.
Jos tehostettu tuki ei riitä oppilaan avuksi, tehdään hänelle pedagogiseen selvitykseen perustuva erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Tietty alue erottuu joukosta
Ylen MOT on selvittänyt, missä päin maata oppimisen tukea annetaan eniten. Tuloksista ilmeni yllätys: kaikista eniten tukea saavat Kymenlaakson lapset, missä lähes kolmannes peruskoululaisista saa joko tehostettua tai erityistä tukea.
Toiseksi suurin tuen tarve on Etelä-Karjalassa (27%), jota seuraavat Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala sekä Satakunta. Pienin määrä tukea saavia oppilaita on Ahvenanmaalla (17%) sekä Lapissa (18%).
Yle kertoo, että yksiselitteistä syytä lasten tuen suureen määrään juuri Kaakkois-Suomessa ei tiedetä. Taustalla voi vaikuttaa raju teollisuuden rakennemuutos, joka on tapahtunut niin Kymenlaaksossa kuin Etelä-Karjalassa, sekä historialliset syyt. Joissakin kunnissa voi olla vanhastaan paljon erityisopettajien virkoja ja kun tukea on tarjolla, sitä myös myönnetään.
Se on kuitenkin tiedossa, ettei Kaakkois-Suomessa ole erityisen paljon lapsia, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä. Näin ollen oppimisen tuki ei vaikuta olevan kytköksissä ainakaan S2-lapsiin, kuten aiemmin julkisuudessa on väitetty.
Lukumäärät eivät välttämättä kerro todellisesta tuesta
Suomessa ei ole vuoden 2011 jälkeen tilastoitu, miksi lapsi saa erityisopetusta. Ylen MOT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tuen tarve voi liittyä oppimisvaikeuksiin, neuropsykiatrisiin pulmiin tai masennukseen ja ahdistukseen.
Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Markku Jahnukaisen mukaan tehostetusta tuesta on saattanut tulla tukimuoto, jota annetaan joissakin kunnissa vain paremman puutteessa. Tukea saavien lasten lukumäärä ei siis välttämättä kerro, millaista tukea lapset todellisuudessa saavat.
”On olemassa lapsia, jotka selvästi tarvitsevat jotakin tukea. Siksi heille on ehkä päätetty antaa tehostettua tukea. Se voi kuitenkin olla tukea vain paperilla”, Jahnukainen kommentoi Ylelle.
Teksti: Miia
