Kymmenkuisten vauvojen määrä varhaiskasvatuksen piirissä on räjähtänyt kasvuun. Yhä suurempi osa 1-2 vuotiaista käy päivähoidossa, ilmenee MTV-uutisten tekemästä selvityksestä. Joissakin kaupungeissa vauvojen osallistuminen päivähoidon piiriin on tuplaantunut muutamassa vuodessa.
Syitä muutokseen on vanhempien entistä parempi työllisyystilanne, mikä on tietenkin hyvä asia. Lisäksi muutoksen taustalla on varhaiskasvatusta ja perhevapaita koskevat lakimuutokset ja -uudistukset. Lakimuutoksia ovat asiakasmaksujen pieneminen ja lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksujen pieneneminen on mahdollistanut joillekin perheille aiempaa selvästi halvemman varhaiskasvatuksen.
1.8.2020 palautettiin kaikille lapsille tasavertainen oikeus saada varhaiskasvatusta. Esimerkiksi työttömän vanhemman lapsella on jälleen oikeus varhaiskasvatukseen vaikka kokopäiväisesti.
Hankala taloudellinen tilanne ja lisääntyneet kustannukset, kuten sähkölasku ja hintojen nousu, ajavat äitejä palaamaan äitiyslomalta työelämään entistä aikaisemmin. Lisäksi työelämän yhä kiihtyvä tahti vaikuttaa siihen, että äideillä on painetta palata mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään ja uraputkeen.
Taustalla on myös asennemuutos, jossa ajatellaan, että varhaiskasvatus ei ole enää työssäkäyvien tai opiskelevien vanhempien oikeus, vaan pikemminkin lapsen oikeus saada laadukasta varhaiskasvatusta. Päiväkodissa lapsi oppii monia tärkeitä taitoja.
On todennäköistä, että trendi jatkuu ja yhä nuoremmat lapset sekä suurempi osa lapsista aloittaa päivähoidon alle 3-vuotiaana jatkossakin. Trendin taustalla vaikuttaneet syyt ovat tuskin muuttumassa lähivuosina.
Varhaiskasvatus murroksessa
Yhä pienempien lasten päivähoidon aloitus on laittanut varhaiskasvatuksen murrokseen. Pienemmät lapset eli alle 1-vuotiaat tarvitsevat suhteessa enemmän hoitajia, joten päivähoidossa alkaa olla hoitajapula. Lisäksi toimintaa ja toimintaympäristöä tulee muokata pienempien lasten tarpeita vastaaviksi. Ihan esimmäiseksi on turvattava pienten lasten turvallisuus ja se, että he saavat tarpeeksi syliä ja huomiota aikuiselta. Kaikista pienimmät lapset eivät hyödy niinkään ryhmätoiminnasta, vaan tarvitsevat erityisesti aikuisen syliä ja hoivaa.
Lastenpsykiatri on huolissaan pienten lasten päivähoidon aloituksesta
MTV:n tekemän selvityksen tulos yllätti lastenpsykiatrian erikoislääkärin Merja-Maaria Turusen. Häntä mietityttää pienten lasten hoitoon vieminen: ”Pieni lapsihan tarvitsee pysyvyyttä, syliä, turvaa ja sitä, että hänen tarpeisiinsa aikuinen vastaa oikea-aikaisesti. Silloin, jos on vaihtuvia aikuisia ja ehkä liian vähänkin aikuisia siellä ja jos melutaso on korkea – ne ovat kaikki sellaisia asioita, jotka lisäävät pienen vauvan stressiä. Sillä voi tutkimusten mukaan olla hyvinkin kauaskantoiset vaikutukset,” pohtii Turunen.
Minkä ikäisenä lapsen on hyvä aloittaa päivähoidossa? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, minkä ikäisen lapsen olisit valmis laittamaan varhaiskasvatuksen piiriin?
Lähteet: MTV, Nurmijärven Uutiset ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta