Perustuslain mukaan lapsellakin on oikeus viestintäsalaisuuteen. Näin ollen vanhempi ei saisi mennä katsomaan lapsen puhelimen sisältöjä ilman lupaa. Vaikka vanhemmat kokevat tärkeäksi kunnioittaa lapsen yksityisyyttä netissä, ei käytännössä näin aina tapahdu.
Lähes puolet (47%) 5-12-vuotiaiden vanhemmista ja neljännes (22%) 13-16-vuotiaiden vanhemmista ajattelee, että heillä on oikeus ja velvollisuus tarkastaa lapsensa puhelimen sisältö jopa ilman lapsen lupaa, osoittaa DNA:n teettämä Koululaistutkimus 2023. Neljä viidestä (80%) 5-12-vuotiaiden vanhemmasta ja 40 prosenttia 13-16-vuotiaiden vanhemmista puolestaan kokee tämän jokseenkin hyväksyttäväksi.
Nuorempien lasten vanhemmat haluavat tietää, mitä lapsi julkaisee sosiaalisessa mediassa sekä missä chat-ryhmissä lapsi on osallisena ja millaisia keskusteluja siellä käydään. Taustalla on vanhempien huoli siitä, että lapsi altistuu haitallisille kontakteille tai sivustoille, jotka käsittelevät esimerkiksi seksiä, väkivaltaa tai päihteitä.
Nämä riskit ovat DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikon mukaan todellisia ja vanhempien huoli on ymmärrettävää. Lapsella on kuitenkin perustuslain turvin oikeus luottamuksellisen viestinnän suojaan ja viestintäsalaisuuteen. Aavikko kehottaakin vanhempia keskustelemaan erilaisista pelisäännöistä lapsen kanssa jo ennen puhelimen hankintaa.
”Miten toimitaan, jos vanhemmalla nousee huoli sisällöistä, joiden parissa lapsi viettää aikaa, entä miten lapsen tulee toimia, jos tuntematon ihminen lähestyy häntä netissä? On olemassa monia tapoja huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja hälventää sinänsä perusteltuja pelkoja. Yksi toimivimmista ratkaisuista on kaventaa lapsen digiympäristöä turvallisemmaksi jo ennakoivin tietoturvatoimenpitein”, hän sanoo tiedotteessa.
”Huolehtimalla lapsen älylaitteen tietoturvasta esimerkiksi erillisen kattavan palvelun avulla, ei vanhemman ole tarpeen rikkoa viestintäsalaisuutta. Yhä useampi 5–12-vuotiaan lapsen vanhempi on tutkimuksen mukaan löytänyt ratkaisun juuri siitä, että lapsen älylaitteessa tietyt sovellukset ja verkkosivut määritellään kielletyiksi. Tämä on lapsiperheissä yksi eniten käyttöönotetuista ominaisuuksista viimeisen neljän vuoden aikana, samoin kuin lapsen puhelimen sijainnin seuraaminen”, Aavikko lisää.
Yksityisyyttä halutaan kunnioittaa
Vaikka vanhemmat kokevat oikeudekseen tutkia lapsen puhelinta, on valtaosalla vanhemmista silti myös periaatteellista tahtoa kunnioittaa lapsen oikeutta yksityisyyteen netissä. Tutkimuksen mukaan 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista 80 prosenttia vastaa kokevansa sen tärkeäksi ja 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista yksityisyyden kunnioittamista pitää tärkeänä noin kaksi kolmesta (65 %).
”Tuloksista näkee, että arvojen tasolla vanhemmat tahtovat kunnioittaa lapsen yksityisyyttä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että arjen käytännöissä moni varsinkin alakouluikäisen lapsen vanhempi haluaa tutustua tarkemmin puhelimen sisältöön. Tilanne ei varmasti ole helppo vanhemmillekaan, jotka yhtäältä haluaisivat olla lapsen luottamuksen arvoisia, mutta toisaalta kipuilevat lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien huolten kanssa”, Aavikko pohtii.
DNA on teettänyt koululaistutkimuksen jo yli kymmenen vuoden ajan. Koululaistutkimuksen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti 5–12-vuotiaiden ja toissijaisesti 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tänä vuonna siihen osallistui kaikkiaan 1009 iältään 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa/huoltajaa.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja