Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia. Muut lastensuojelua kuvaavat keskeiset mittarit sen sijaan ovat pysyneet vakaina.
Yhä useammasta lapsesta tehdään Suomessa lastensuojeluilmoitus, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Vuonna 2022 ilmoitus tehtiin lähes joka kymmenestä lapsesta (9,1%) ja määrä oli yhteensä 98 634. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi viisi prosenttia.
Eniten lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 13–15-vuotiaiden osalta. Teini-ikäisistä 14 prosentista tehtiin vuoden aikana lastensuojeluilmoitus. Lisäksi ilmoitusten kokonaismäärä on kasvanut: kaikkiaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000. Yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus saman vuoden aikana.
”Tämä kertoo osin siitä, että lastensuojelu on tullut tutuksi ja ammattilaiset tuntevat velvollisuutensa tehdä lastensuojeluilmoituksia”, kehittämispäällikkö Laura Yliruka THL:stä kommentoi tiedotteessa.
”Toisaalta ollaan kenties jo vähän heilurin äärilaidassa ja voisi kysyä jälleen enemmän, mitä esimerkiksi koulussa voidaan tehdä itse lapsen ja vanhempien tueksi. Lastensuojeluilmoituksen ei pitäisi olla koskaan automaatio”, hän pohtii.
Tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle oli vuoden 2022 aikana sijoitettuna 17 885 alle 18-vuotiasta, mikä on täsmälleen sama määrä kuin vuonna 2021.
Asiakasmäärä pysynyt ennallaan
THL kertoo, että lastensuojeluilmoituksesta seuraa lapsen ja hänen tilanteensa selvittelyä. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos sosiaalityöntekijä toteaa erityisen lastensuojelun tarpeen. Lastensuojelun asiakasmäärä on viime vuosina vähentynyt tai pysynyt ennallaan samalla kun ilmoitusten määrä on kasvanut.
”Lastensuojelun tarvetta arvioidaan sosiaalihuollon lapsiperhepalveluissa. Monia lasta ja perhettä tukevia palveluja voidaan kuitenkin tarjota jo peruspalveluissa ilman, että aloitetaan nimenomaisasti lastensuojelun asiakkuus”, Yliruka kertoo.
THL:n erityisasiantuntija Martta Forsellin mukaan on turhauttavaa, ettei Suomessa ole juuri tietoa siitä, miten moni lastensuojeluilmoituksen kohteena oleva lapsi saa tukea jo perussosiaalityössä.
”Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo ensi syksynä julkaisemme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sosiaalihuollon lapsiperhepalveluista uusia tilastoja”, Forsell paljastaa.
Nuoret jatkavat jälkihuoltoa
Lapsi tai nuori saa oikeuden lastensuojelun jälkihuoltoon, jos hänet on huostaanotettu tai sijoitettu yli puoleksi vuodeksi. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.
Vuonna 2020 jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen, mikä on mahdollistanut tuen jatkamisen aiempaa pidempään. Tilastojen mukaan jälkihuollossa olevien nuorten määrä on kasvanut, kun moni nuori onkin jatkanut jälkihuollon asiakkuutta ja saanut tarvitsemaansa aikuistumisen tukea.
”Kunnissa jälkihuolto on järjestetty vaihtelevasti organisoiden osana lastensuojelua tai osana aikuissosiaalityötä”, jälkihuoltoa kehittävän Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeen projektipäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz sanoo.
”Useat hyvinvointialueet ovat yhtenäistämässä jälkihuollon käytäntöjä ja organisoimassa toimintaa omiksi yksiköikseen. Näin jälkihuollon osaamista ja resursointia voidaan kehittää aiempaa selkeämmin”, hän lisää.
Löydät lisätietoa lastensuojelusta THL:n sivuilta täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja