On luonnollista, että vauvan itku aiheuttaa vanhemmassa monenlaisia tunteita: stressiä, ahdistusta, keinottomuutta, avuttomuutta ja jopa vihaa. Tunteet ovat yleensä sitä voimakkaampia, mitä väsyneempi ja kuormittuneempi vanhempi on, tai jos vauva on pitkään normaalia vaativampi ja itkuisempi. Esimerkiksi vauvan koliikista aiheutuva itkuisuus on vanhemmalle raskasta.
Vauvan itkuisuus helpottaa yleensä muutamien kuukausien kuluttua, kun vanhempi oppii ennakoimaan paremmin lapsensa tarpeita ja vauvan koliikki, yövalvomiset tai vatsakivut helpottavat. Joillekin vanhemmille jo tieto siitä voi tuoda lohtua, kun päivät tuntuvat olevan loputonta ”suossa rämpimistä” vauvan itkuisuuden ja valvomisen kanssa.
Erityisen kovalla koetuksella ovat yksinhuoltajat, joilta puuttuu aktiivinen toinen vanhempi, jonka kanssa voisi vuorotella lapsenhoidossa. Tällöin onkin käännyttävä rohkeasti oman tuttavapiirin puoleen ja pyydettävä lastenhoitoapua.
Keinoja selvitä, jos lapsen itku ahdistaa
1. Käsittele omat tunteet
Kannattaa pohtia, miksi vauvan itku ahdistaa. Johtuuko se luonnollisista syistä, jossa lapsen vaativa itkuisuus herättää negatiivisia tunteita vanhemmissa? Vai juontaako se juurensa omasta lapsuudestasi, jossa itkuusi ei vastattu oikea-aikaisesti ja tarpeesi ei tulleet tyydytetyksi? Jos tiedät ja tunnet näin tapahtuneen, käsittele asiaa esimerkiksi selfhelp-kirjallisuuden ja vertaistuen avulla tai hakeudu tarvittaessa ammattiavun piiriin.
2. Huolehdi itsestäsi
Hyvinvoiva vanhempi on hyvinvoivan vauvan edellytys. Yritä nukkua aina kun mahdollista ja pyydä tarvittaessa lastenhoitoapua. Ota pieniä omia hetkiä pitkin päivää, kun vauva on tyytyväinen tai nukkuu. Se voi olla vaikka lehden lukua viisi minuuttia tai kotimanikyyri. Muista syödä hyvin ja terveellisesti.
3. Laske kymmeneen
Joskus oikein uupuneena vauvan voimakas itku raastaa sydäntä, aiheuttaa avuttomuuden ja huonommuuden tunteita, mutta voi myös aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja jopa vihan tunteita.
Jos on tilanteessa yksin ja ”meinaa keittää yli”, kannattaa laskea vauva turvalliseen paikkaan ja poistua hetkeksi toiseen huoneeseen, laskien muutaman kerran hitaasti kymmeneen ja hengittäen syvään. Näin vältytään siltä, ettet vahingossakaan vahingoita vauvaa esimerkiksi ravistelemalla häntä ja saat rauhoitettua oman mielesi, jonka vauvakin aistii myönteisesti.
4. Uskalla pyytää apua
Vauvan kanssa ei kannata jäädä kokonaan yksin, etenkään silloin, jos vauvalla on koliikki tai hän nukkuu erittäin huonosti. Uskalla olla tilanteesta rehellinen itsellesi ja läheisillesi: vauvan kova itkuisuus ei ole sinun syytäsi eikä tee sinusta huonoa vanhempaa. Pyydä rohkeasti apua kumppaniltasi tai läheisiltäsi. Joskus on syytä palkata luotettava lapsenvahti.
5. Opettele rentoutumaan
Taito ja kyky rentoutua ovat eräitä vanhemman tärkeimpiä taitoja. Jokaisen kannattaa etsiä siihen itselleen sopivimmat keinot. Niitä voivat olla esimerkiksi meditoiminen tai rentoutusharjoitukset.
6. Turvaudu tarvittaessa ammattiapuun
Joskus on hyvä turvautua ammattiapuun ja käydä keskustelemassa vauvaan liittyvistä asioista tai omista tuntemuksista. Tilanteesta riippuen se voi olla neuvolanhoitaja tai terapeutti.
Vanhemman kannattaa kokeilla eri keinoja vauvan itkuisuuden ja oman olon helpottamiseksi tarpeeksi kauan, ennen kuin siirtyy hätiköiden seuraavan keinon kimppuun. Joskus asiaan auttaa ja saa uutta näkökulmaa ottamalla ”Askeleen taaksepäin” ja keskittymällä perusasioihin: vauvan tarpeita kannattaa opetella tunnistamaan ja reagoida niihin jo ennen kuin ilmoille kajahtaa kunnon parkumista.
Myös itseään tulisi kuunnella eli kysyä itseltään ”Kuinka minä jaksan tänään?” ja ”Mitä minä tarvitsen juuri nyt?” Saatat huomata, että tarvitset nyt vain eniten unta ja hoksata pyytää lastenhoitoapua, päästäksesi lenkin sijasta nukkumaan.
Onko vauvasi normaalia vaativampi tai itkuisempi? Pärjäätkö yksin vai kaipaisitko apua?
Lähteet: Ensi-ja turvakotien liitto, Libero ja NCT
Teksti: Anne-Mari Valta
