Avioero mullistaa koko perheen elämän. Uusia mullistuksia on luvassa, jos vanhemmat löytävät uudet kumppanit ja muodostuu uusperhe.
Supernannyna tunnettu erityistason psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala kertoo Ilta-Sanomissa, että murrosikäisen lapsen ”unohtaminen” ei ole tavatonta uusperheissä. Erityisesti jos uusperheen aikuisille on sittemmin syntynyt yhteisiä lapsia, saattavat nämä viedä aikuisten huomion ja vanhempi, vain toisen aikuisen lapsi kärsii.
Penttalan mukaan tämä on inhimillistä, mutta lapselle tilanne voi kuitenkin olla hyvin haitallinen.
”Aikuinen saattaa ajatella, ettei 14-vuotias enää tarvitse niin paljon huomiota. Kyllä hän tarvitsee”, Supernanny sanoo.
Teini voi ikään kuin olla syrjässä omassa perheessään. Hän ei lähde mukaan yhteisille matkoille ja siinä missä pienillä sisaruksilla on omat huoneet, saattaa hän joutua nukkumaan olohuoneen sohvalla. Penttala on usein kuullut uusperheiden nuorilta karun viestin: heiltä ei koskaan kysytä mitään ja kaikki pyörii pienten lasten ympärillä.
Sisaruskateus on yleistä
Supernanny muistuttaa, että vaikka nuori olisi itsenäinen, on hänkin yhä lapsi. Kun perhesuhteet muuttuvat ja kuvioihin tulee uusia ihmisiä, ovat mustasukkaisuuden, vihan ja ahdistuksen tunteet yleisiä.
”Lapsi voi miettiä, menetänkö jotain tai onko uusi perheenjäsen minulle uhka. Jos siihen vielä lisätään hylkäämisen kokemukset, silloin ajatukset voivat tulla todella raskaiksi”, Penttala sanoo IS:lle.
Sisaruskateus on yleistä. Penttala selittää sen saavan alkunsa tunteesta, ettei ole turvassa ja yhtä rakastettu kuin muut tai ei kelpaa perheeseen sellaisena kuin on. Kateus voi ilmetä jopa fyysisenä tai henkisenä väkivaltana eikä lapsia saisi jättää selviytymään tilanteista keskenään.
”Lapsilla ei ole kykyjä pärjätä hankalissa sosiaalisissa tilanteissa yksin. Varsinkin uusperheissä lapsi joutuu opettelemaan valtavasti uutta. Muutokset ovat isoja ja hän on juuri menettänyt jotakin tärkeää. Silloin tuen tarve on vielä suurempi”, Penttala kommentoi.
Aikuisten tehtävä
Penttala kertoo, että lapsia ei tulisi jaotella uusperheissä ”sinun ja minun” lapsiin. Perheen arki ei toimi, jos aikuiset eivät pyöritä sitä tasavertaisina.
”Aikuisten tehtävä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Siinä ei pitäisi olla merkitystä sillä, onko suhde biologinen vai ei”, Penttala muistuttaa.
Ikävimmillään tilanne voi kärjistyä niin, ettei lapsi kunnioita perheen toista aikuista lainkaan. Ruuhkavuosien toimitus julkaisi aiemmin artikkelin, mitä tehdä jos nuori ei hyväksy vanhemman uutta kumppania. Penttalan mukaan ongelmien ratkaisemisessa paras keino on avoin keskustelu.
Lapselle pitää tulla tunne, että vaikeuksista huolimatta häntä arvostetaan ja kuunnellaan.
Lähde: Ilta-Sanomat
Teksti: Miia