Kahden kodin lapset: Näin helpotat lapsen vuoroviikkoasumista!
Uusperheen elämässä on paljon yhteensovitettavaa, jotta kaikkien tarpeet ja toiveet tulevat huomioiduksi. Erityisen hyvää huolta tulisi pitää lasten tarpeista, jotka eivät ole uusperhettä itse valinneet, mutta heidän on silti sopeuduttava tilanteeseen. Näillä vinkeillä voit helpottaa lapsen vuoroviikkoasumista!
Kun on kaksi kotia, se vaatii vanhemmilta hyvää yhteistyötä ja fiksuja käytännön järjestelyitä sekä lapsen kuulemista herkällä korvalla. Lapselta se vaatii puolestaan kärsivällisyyttä, joustoa sekä mukautumista kahdessa kodissa asumiseen.
Vuoroviikkoasuminen on viime vuosina lisääntynyt asumisen malli avioeron tai eron jälkeen. Suomessa yli 100 000 lasta kulkee kahden kodin väliä. Se ei kuitenkaan sovi kaikille perheille eikä lapsille. On tärkeä tuntea oma lapsensa tarpeet ja millainen asuminen on eron jälkeen hänelle paras ratkaisu. Joskus voi joutua kokeilemaan erilaisia malleja, kunnes löytyy omalle perheelle ja lapselle sopiva asumisen muoto.
Kahdessa kodissa asuva lapsi voi tuntea olonsa epävarmaksi, turvattomaksi ja ulkopuoliseksi kodin vaihtuessa joka viikko. Juuri kun lapsi ehtii tottumaan kotiinsa, tulee aika pakata reppu ja vaihtaa paikkaa toiseen kotiin. Monet lapset oireilevatkin vaihtopäivinä olemalla vihaisia, surullisia ja hämmentyneitä.
Joidenkin lasten persoonaan ei sovi helposti kahdessa kodissa asuminen, koska lapsi on niin turvallisuudenhakuinen ja kaipaa tuttua ympäristöä sekä rutiineja. Joillakin nepsy-haasteellisilla lapsilla on puolestaan erityisiä hankaluuksia vuoroviikkoasumisessa. He kuormittuvat paljon kodin vaihtuessa joka viikko. Tällöin lapsi saattaa oireilla voimakkaastikin, esimerkiksi saamalla raivareita.
Miten aikuiset voivat helpottaa lapsen vuoroviikko-asumista?
1.Hyvä yhteys vanhempien välillä
Vuoroviikkoasuminen edellyttää hyvää yhteyttä vanhempien välillä. Vanhempien välisen kommunikaation tulee toimia, koska heidän täytyy jakaa monia asioita. Heidän tulee keskustella kaikesta suoraan keskenään, eikä käyttää lasta viestinviejänä.
2.Älä puhu pahaa toisesta vanhemmasta
Vanhemman ei koskaan tulisi puhua pahaa lapselleen hänen toisesta vanhemmasta. Jos lapsen toinen vanhempi on esimerkiksi vankilassa, eikä ole tulossa takaisin lapsen elämään, voi asiasta kertoa lapselle hänen ikätasolleen sopivalla tavalla. Avoimuus ja rehellisyys tilanteessa ei ole pahan puhumista. Tietyt asiat ovat kuitenkin vain aikuisten välisiä, eivätkä kuulu lapselle.
3.Anna lapsen tunteille tilaa
Lapsi voi kokea uusperheessä ja vuoroviikkoasumisessa monenlaisia vaikeita tunteita. Tunteille tulisi antaa tilaa ja käsitellä niitä yhdessä lapsen kanssa. Lapsi saattaa olla mustasukkainen uudesta kumppanistasi tai syyttää uutta kumppania perheen hajottamisesta. Lapsi voi olla myös surullinen, pettynyt ja vihainen. Hän voi olla huolissaan asemastaan uusperheessä. Epämiellyttäviä tunteita voi lisätä se, että hän ei asu yhdessä kodissa koko ajan. Lapsi voi miettiä, mitä kaikkea kivaa muut tekevät hänen poissaollessaan.
4.Rutiinit tuovat turvaa
Yritä luoda turvallisia ja tuttuja rutiineja lapsen elämään. Pyhitä lapsen kodinvaihtopäivä yhdessäololle. Vaihtakaa rauhassa kuulumiset ja tehkää jotain tuttua, turvallista ja kivaa yhdessä, kuten lukekaa kirjoja. Varaa lapselle aikaa jokaisena päivänä.
5.Järjestä lapselle omaa tilaa
Lapsella tulisi olla molemmissa kodeissa vähintäänkin oma sänky ja lipasto omille tavaroille. Mahdollisuuksien mukaan voit antaa lapselle myös oman huoneen. Huolehdi, että lapsella on kaikki tarvittavat tavarat molemmissa kodeissa, eikä niitä tarvitse kuljettaa edestakaisin.
6.Kunnioita lapsen toista kotia ja vanhempaa
Muista kunnioittaa lapsen toista vanhempaa ja hänen yksityisyyttään toisessa kodissa. Älä utele lapselta toisen vanhemman asioita ja kysele esimerkiksi hänen uudesta kumppanistaan liikoja. Kuulostele lasta asian suhteen, millainen tapa toimia on paras. Jotkut lapset eivät halua puhua mitään toisesta kodistaan tai vanhemmastaan, kun taas toiset ovat avoimempia.
Sopiiko sinun lapsellesi vuoroviikkoasuminen? Kuinka voisit saada sen toimimaan paremmin?
Lähteet: Our familywizard, Raising children, YLE ja Väestöliiton hyvinvointi Oy
Teksti: Anne-Mari Valta
