Perheet ovat nykypäivänä paljon monimuotoisempia kuin vuosikymmeniä sitten. Yksi uusi nouseva perhemuoto on kumppanuusvanhemmuus.
Kumppanuusvanhemmuudessa on kyse siitä, että perheen perustavilla aikuisilla on yhteinen lapsi, mutta ei rakkaussuhdetta. Kumppanuusperheen voivat muodostaa esimerkiksi itsellinen nainen ja itsellinen mies, naispari ja miespari sekä nais- tai miespari itsellisen miehen tai naisen kanssa.
Suomalaisten aikuisten kiinnostus kumppanuusvanhemmuutta kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, kertoo Suomen Tietotoimisto (STT). Arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä muutama tuhat kumppanuusperhe.
”Kiinnostusta on jo ympäri Suomen. Viime vuoden kumppanuusvanhemmuus-infotilaisuudet ja pikakohtaamiset tavoittivat yli 200 henkilöä, ja kumppanuusvanhemmuutta suunnitteleville järjestetyissä ennakkovalmennuksissa oli mukana noin viisikymmentä henkilöä”, Sateenkaariperheet ry:n Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen projektipäällikkö Hanna Ruohonen sanoo.
Kumppanuusvanhemmuus nousi suuren yleisön tietoisuuteen televisiokanava Nelosen esittämän Lapsi tuntemattoman kanssa -ohjelman myötä. Ruohosen mukaan monet eivät edes tienneet tällaisten perheiden olemassa olosta ennen kuin katsoivat kyseistä tv-sarjaa.
Ainoa vaihtoehto
Ruohonen on kertonut STT:lle, että miespareille ja itsellisille miehille kumppanuusvanhemmuus on usein ainoa vaihtoehto saada lapsi. Tämä johtuu siitä, että heidän adoptiotoiveensa toteutuvat todella harvoin ja kansainväliset sijaissynnytysjärjestelyt ovat erittäin kalliita.
”Itsellisille naisille vaihtoehtona on myös itsellinen vanhemmuus lahjasiittiöillä. Kun ikä tulee vastaan adoptiossa ja hedelmöityshoidoissa, moni kokee, että jäljelle jää ainoastaan kumppanuusvanhemmuus”, Ruohonen selittää.
Kumppanuusvanhemmuus perustuu pitkälti kommunikaatiolle, kuten kaikki muukin vanhemmuus. Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moringin mukaan kumppanuusvanhemmuudessa ja parisuhteessa toteutettavassa vanhemmuudessa onkin enemmän yhteistä kuin eroavaisuuksia.
”Vaaditaan todella paljon puhumista, sopimista ja säätämistä. Kumppanuusvanhemmuudessa moni asia sovitaan kirjallisesti etukäteen: ketkä ovat juridisesti lapsen vanhempia ja huoltajia, miten sovitaan elatuksesta, tapaamisista ja asumisesta ja niin edelleen”, hän taustoittaa.
Sopivan kumppanin löytäminen ottaa aikansa
Ruohosen mukaan aiemmin vanhemmuuskumppanit löytyivät usein omasta tuttavapiiristä, mutta nykyään yhä useampi etsii kumppania tai kumppaneita Kumppanuusvanhemmaksi.fi-sivuston kautta. Lisäksi kumppaneita etsitään esimerkiksi deittisovellusten ja Facebook-ryhmän kautta. Kumppaneita löytyy huonommin pienemmiltä paikkakunnilta, joten perhemuoto on yleisempi kaupungeissa.
Sopivan vanhemmuuskumppanin löytäminen voi viedä aikaa, koska kumppanin kanssa on tärkeä olla merkittävissä kysymyksissä samoilla linjoilla. Moringin mielestä ennen kumppanuusvanhemmuuteen ryhtymistä olisikin hyvä selvittää perusteellisesti, että juuri tämä perhemuoto on itselle sopiva.
Jos ajatus yhtään epäilyttää tai vanhemmuuskumppanin kanssa joutuisi tekemään sellaisen sopimuksen, jossa joutuu joustamaan itselle tärkeistä asioista, suosittelee Moring ottamaan aikalisän. Joustavuutta tässä perhemuodossa kuitenkin tarvitaan.
”Lapset ovat tosi erilaisia ja arvaamattomia luonnonvoimia. Ei niiden puolesta pysty sopimaan, mitä ne etukäteen toivovat ja haluavat, vaan vanhemmuuden ja yhteisen ymmärryksen pitää kasvaa lapsen kasvun mukana”, Moring sanoo.
Kumppanuusvanhemmaksi.fi-sivustolla kerrotaan tästä perhemuodosta perusteellisesti. Sieltä löytyy myös lisätietoa muun muassa lähiaikoina järjestettävistä ennakkovalmennuksista.
Lähde: Salon Seudun Sanomat/STT
Teksti: Miia
