Synnytys on yksilöllinen kokemus, josta osalle jää hyviä muistoja ja se tuntuu jopa voimaannuttavalta. Osalle sen sijaan se voi olla kaikkea muuta kuin positiivinen kokemus, vaikka lapsen syntymä itsessään positiivinen asia olisikin.
Äidin kokemukset synnytyksestä ja äitiydestä ovat itsetunnon sekä kulttuuristen ihanteiden muovaamia. Tuoreessa väitöstutkimuksessa on havaittu, että jos äidillä on huono itsetunto ja hän kokee synnytyspelkoa, on pelko yhteydessä kielteiseen synnytyskokemukseen. Jos taas äidillä on hyvä itsetunto, ei pelko vaikuta synnytyskokemukseen.
Heikko itsetunto voi altistaa äitejä uupumukselle. Jos äidillä on heikko itsetunto, on perfektionismi riskitekijä uupumukselle, mutta jos itsetunto on hyvä, ei vastaavaa yhteyttä ole.
”Psyykkisten elämänkriisien aikana yksilön voimavaroja haastetaan monella tavoin. Aiempien elämänvaiheiden aikana muodostuneet voimavaratekijät, kuten hyvä itsetunto, kannattelevat myös uusien haasteiden kohdatessa”, väitöstutkimuksen tehnyt Mirjam Raudasoja pohtii tiedotteessa.
”Psyykkisten elämänkriisien aikana yksilön voimavaroja haastetaan monella tavoin. Aiempien elämänvaiheiden aikana muodostuneet voimavaratekijät, kuten hyvä itsetunto, kannattelevat myös uusien haasteiden kohdatessa”, hän summaa.
Raudasojan mukaan etenkin synnytys on tapahtuma, jossa äiti tarvitsee kaikki käytettävissä olevat voimavarat ja kaiken mahdollisen tuen. Synnytys koetaan aina yksilöllisesti, ja riskitekijät voivat vaikuttaa eri tavoin riippuen synnytyksen tapahtumista ja niiden tulkinnasta.
Ihanteet aiheuttavat paineita
Väitöstutkimus antaa viitteitä siitä, että synnytyskokemuksella voi olla vaikutusta äidin itsetuntoon synnytyksen jälkeen. Yhteys synnytyskokemuksen ja itsetunnossa tapahtuvien muutosten välillä näyttäytyi kuitenkin ainoastaan erittäin positiivisten tai traumaattisten kokemusten kohdalla, mutta ei keskimääräisten kokemusten kohdalla.
Kun äitiyttä pääsee harjoittamaan, voivat kulttuuriset ihanteet aiheuttaa paineita toteuttaa juuri tietynlaista äitiyttä. Osa äideistä pystyy vähentämään koettua painetta tulkitsemalla ihanteita joustavammin. Tämä luo vähitellen myös uudenlaisia käsityksiä äitiydestä.
”Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää, miten äitien hyvinvointia voitaisiin parhaiten tukea riskitekijöiden ja haasteiden ilmentyessä”, Raudasoja sanoo ja jatkaa:
”Esimerkiksi heikosta itsetunnosta kärsiviä voitaisiin tukea nykyistä paremmin äitiyspalveluissa, mikä saattaisi vähentää synnytyspelon vaikutuksia ja hankalia synnytyskokemuksia. Tällainen tuki mahdollistaisi paremman alun äitiyteen, millä todennäköisesti olisi pitkäkestoisia vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin.”
Raudasojan mukaan myös hoitojärjestelmiä voitaisiin kehittää ja ammattilaisia kouluttaa paremmin tunnistamaan synnytystapahtuman monipuoliset merkitykset, jotta synnytyskokemukset muodostuisivat mahdollisimman positiivisiksi. Myös erilaisten paineiden vaikutus vanhempien jaksamiseen tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.
Teksti: Miia
