Mitä oikeastaan tarkoittaa “elämässä menestyminen”?

woman standing in bushes
Kuva: christian ferrer

Jos lapsesi ei saa hyviä arvosanoja koulussa, se ei automaattisesti merkitse, että hänen tulevaisuutensa olisi pilalla.

Yhteiskunnassamme ihmisiä usein arvioidaan koulumenestyksen perusteella. Se kertoo jotain ihmisestä, mutta ei suinkaan ole ainoa mittari onnellisuuden ja menestyksen arvioimisessa. Koulussa hyvin suoriutunut ihminen voi kokea itsensä onnettomaksi ja vaipua masennukseen, siinä missä huonompia arvosanoja saanut voi menestyä ja olla täysin tyytyväinen elämäänsä.

Kun puhumme menestyksestä ja onnellisuudesta, on tärkeää tiedostaa, mitä menestyksellä tarkoitetaan. Jos menestys merkitsee sitä, että onnistuu saavuttamaan yhteiskunnan määrittelemiä menestyksen merkkipaaluja, kuten että pankkitilin saldo ylittää tietyn summan tai että on johtavassa asemassa työpaikalla, itsensä voi helposti tuntea epäonnistuneeksi, jos näitä asioita ei onnistu saavuttamaan. Tunnetta voi vahvistaa, jos läheiset ympärillä ilmaisevat pitävänsä menestyksen mittarina nimenomaan tämänkaltaisia asioita.

Jos vanhemmat toivovat lapsestaan akateemisesti koulutettua ja lapsi päätyykin matalapalkkaiselle ei-akateemiselle alalle, vanhemmat saattavat joskus sanoa suoraan olevansa pettyneitä lapsen uravalintaan. Vaikka asiaa ei sanoisikaan ääneen, voi lapsi vaistota vanhempien suhtautumisen ja kokea olonsa ahdistuneeksi. Sen sijaan jos menestyksellä tarkoitetaan sitä, että on onnistunut löytämään oman polkunsa ja tekemään elämässään sellaisia asioita, joista nauttii ja jotka tekevät onnelliseksi, kouluarvosanoilla ei ole onnellisuuden kannalta merkitystä.

Huippunumeroita tärkeämpää on löytää oma polkunsa

Iltasanomissa kerrottiin taannoin kolmesta nuoresta ihmisestä, jotka ylioppilaskirjoituksissa kirjoittivat ennätysmäärän laudatureita. Artikkelissa kuvailtiin, kuinka heidän elämänsä on sujunut opiskelujen jälkeen. Eräs huippuylioppilastodistuksen saanut nuori nainen päätti ryhtyä tekemään sitä, mistä todella nauttii, vaikka se ei vastannut hänen lukioaikaisia suunnitelmiaan. Naisen mukaan hänen lukioaikainen elämänsä oli hyvin stressaavaa, koska oli tärkeää saada hyviä tuloksia kokeissa. Sama stressi jatkui myös myöhemmin ja hän päätyi ylisuorittamaan, kunnes lopulta paloi loppuun.

Mieltä lämmitti lukea, kuinka hän kertoi löytäneensä oman tiensä ja tekevänsä nyt asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Ulkoisten mittarien ja muiden odotusten täyttämisen sijaan tärkeintä on se, miten itse haluaa viettää elämänsä.

Vaikka koulussa ei olisi pystynyt keskittymään opiskeluun kunnolla, tämä ei merkitse, etteikö omaa polkua ja tapaa elää onnellisena pystyisi silti löytämään. Tässä vanhemmilla on hyvin suuri rooli. Kouluarvosanojen liian tiukan tuijottamisen sijaan lasta kannattaakin kannustaa pyrkimään löytämään asioita, joiden tekemisestä hän aidosti nauttii ja kannustaa häntä jatkamaan näiden asioiden parissa.

Jos lapsella on tunne, että vanhemmat eivät ole tyytyväisiä, ellei hän tuo aina kotiin kymppejä, tämä voi aiheuttaa hänelle ahdistusta. Jos vanhemmat sen sijaan ilmaisevat selkeästi, että ovat ylpeitä lapsestaan, vaikka tämä ei aina yltäisi kymppeihin, tämä luo paljon terveemmän perustan lapsen itsetunnon kehitykselle ja hänen tulevalle elämälleen.

Teksti: Sonja

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.