Säännöllinen liikunta on tärkeää yleisen terveyden kannalta, mutta se tekee hyvää myös mielenterveydelle. Liikunta tehostaa mielihyvähormonien tuotantoa, parantaa unenlaatua ja kasvattaa itseluottamusta. Uusi tutkimus on tehnyt havaintoja liikunnan vaikutuksesta nuorten mielenterveyteen.
Vapaa-ajan reipas ja rasittava liikunta oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen yläkouluikäisillä nuorilla. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan jo maltillisella vapaa-ajan liikunnan määrällä oli yhteys pienempään masennuksen, ahdistuksen, kroonisen stressin ja koulupsykologikäyntien todennäköisyyteen.
Vaikka mielenterveysongelmat ovat yleisiä, on nuorten mielenterveysoireilun ja liikunta-aktiivisuuden yhteydestä vain vähän suuria väestötutkimuksia. Tässä tutkimuksessa oli mukana lähes 33 000 nuorta, jotka olivat keskimäärin noin 15-vuotiaita.
Tuloksista ilmeni, että jo 30 minuutin viikoittainen liikuntamäärä oli yhteydessä 17 prosenttia pienempään kroonisten stressioireiden todennäköisyyteen verrattuna vapaa-ajan liikkumattomuuteen. Vastaavasti tunti vapaa-ajan liikuntaa oli yhteydessä 22 prosenttia pienempään masennusoireiden todennäköisyyteen ja 32 prosenttia pienempään ahdistusoireiden todennäköisyyteen. Mielenterveysoireilun todennäköisyys oli kaikista pienin eniten, eli vähintään 4 tuntia viikossa liikkuvilla.
”Havaintomme vapaa-ajan liikunnan osalta ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Vaikka tutkimuksemme poikkileikkausasetelma ei mahdollista syy-seuraussuhteiden tarkempaa arviointia, pienemmät pitkittäis- ja interventiotutkimukset tukevat tuloksiamme – erityisesti masennuksen osalta”, väitöskirjatutkija Juuso Jussila pohtii tiedotteessa.
Koulumatkaliikunnalla oli erilaiset vaikutukset
Koulumatkaliikunnan osalta tutkimuksessa saatiin erilaisia tuloksia. Eroa ei havaittu alle 30 minuutin päivittäisen koulumatkaliikunnan ja passiivisten kulkumuotojen (esim. mopon, auton ja bussin käyttö) yhteyksissä mielenterveyteen.
Yli puolen tunnin päivittäinen koulumatkakävely tai -pyöräily oli kuitenkin yllättäen yhteydessä suurempaan masennusoireilun ja koulupsykologikäyntien todennäköisyyteen. Analyyseissä otettiin huomioon osallistujien koululuokka, sukupuoli, etninen tausta, vanhempien tulo- ja koulutustaso, koulumatkan pituus sekä erilaisia elintapoja.
”Tulos oli hieman odottamaton. Nuorilla koulumatkan kulkumuoto ei toisaalta ole aina oma valinta, jolloin esimerkiksi pitkien matkojen taittaminen kävellen – säällä kuin säällä – voi olla epämiellyttävää. On mahdollista, että ’pakkopullaliikunnalla’ ei ole samanlaista mielenterveyden edistämisen potentiaalia kuin vapaa-ajan liikunnalla, jota harrastetaan useammin vapaaehtoisesti ja esimerkiksi nautinnon tai kavereiden takia”, Jussila toteaa.
”Tästä huolimatta suosittelen koulumatkaliikuntaa kaikille lapsille ja nuorille. Vaikka se ei edistäisikään mielenterveyttä, sillä on myönteisiä vaikutuksia fyysiselle kunnolle ja toimintakyvylle. Samalla koulumatkojen kulkeminen joko kävellen tai pyöräillen vähentää liikenteen ilmastopäästöjä”, Jussila summaa.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa maanlaajuista Kouluterveyskysely-aineistoa hyödyntäen. Tulokset julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -tiedelehdessä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja