Lasten ja nuorten ADHD-diagnooseissa räjähdysmäinen kasvu
Jokainen ihminen joutuu toisinaan käymään lääkärissä, mutta mitkä syyt saavat suomalaiset lähtemään vastaanotolle? Lääkäriasema Mehiläinen on tutkinut asiakkaidensa terveysdataa ja paljastanut syyt käyntien takana.
Lääkärissä käyminen tulee tutuksi kaikenikäisille. Pienten lasten kohdalla vastaanotolle lähdetään useimmiten välikorvan tulehdusten takia, mikä on syynä jopa 27 prosentissa käynneistä, osoittaa Mehiläisen analysoima asiointidata.
Myös hengitystieinfektiot tuovat lapsia vastaanotoille, kun taas 7-19-vuotiaiden ikäluokissa käyntisyihin nousevat lisäksi polven ja nilkan nyrjähdykset lähes 5 prosentilla. Lastenlääkäriä huolettaa lasten ja nuorten terveyden ilmiöistä kuitenkin eniten nuorten väsymys, uupumus ja lisääntyvät mielenterveyden haasteet.
“ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut kaikissa ikäluokissa räjähdysmäisesti. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt alkavat lisääntyä jo teini-iässä”, sanoo Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen.
Tarkiainen lisää, että ilmiön taustalla on monia nuorten kuormittumista lisääviä tekijöitä, kuten paine menestyä koulussa, sosiaaliset suhteet ja runsas älylaitteiden käyttö.
“Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen tarvitsee laajaa yhteiskunnallista otetta, jossa terveydenhuollon rooli on asioiden esille nostaminen, tuen tarjoaminen ja avun piiriin ohjaaminen, toteaa”, hän toteaa.
Hengitystieinfektiot kiusaavat työikäisiä
Työikäiset suomalaiset lähtevät lääkäriin yleisin hengitystieinfektioiden takia. Ylähengitystieinfektiot ovat yleisiä ja tavallisia, vuodenaikariippuvaisia sairauksia vuodesta toiseen. Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti kertoo, että työikäisten kohdalla käyntisyiden ykkössija kertoo osin tarpeettomasta työterveyshuollon palveluiden käytöstä, jonka terveyshyöty jää niukaksi.
“Työikäisten todennäköinen syy runsaille käynneille ovat työnantajien vaatimat sairauspoissaolotodistukset. Niiden sijasta tulisi saada lisättyä poissaolokäytänteitä, joissa poissaolo tapahtuu esihenkilön luvalla”, hän sanoo.
Työikäisiä tuo vastaanotoille myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ja esimerkiksi selkäsäryt ovat 20-59-vuotiailla syynä noin 4–5 prosentissa käynneistä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat myös suurimmat sairauspoissaolojen aiheuttajat: niistä johtui 21 prosenttia kaikista vuoden 2023 aikana alkaneista sairauspoissaolopäivistä.
“Viime vuodet ovat koetelleet ihmisten jaksamista. Lieväasteiset mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet voimakkaasti ja näitä hoidetaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi työterveyden vastaanotoilla”, Mehiläisen Helsingin alueen vastaava työpsykologi Juha Vaara kommentoi.
Vaara lisää, että myös vakavampien mielenterveyden häiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen diagnoosimäärät ovat olleet rajussa kasvussa vuodesta 2016 alkaen ja masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2014.
Sydänsairaudet vaivaavat ikääntyneitä eniten
Ikääntyneen väestön osalla lääkärin vastaanotolle tuovat todennäköisimmin sydän- ja verisuonisairaudet. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleinen diagnoosiryhmä ikääntyneillä.
“Yksittäisistä diagnooseista sen sijaan diabetes, verenpainetauti ja eteisvärinä ovat kolmen suurimman käyntisyyn joukossa. Iän myötä myös kaihi ja muut silmän sidekalvosairaudet nousevat selkeästi. Muistisairauksien osuus kohoaa iän myötä kolmanneksi suurimmaksi käyntisyyksi yli 90-vuotiailla”, Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtava lääkäri Henri Ärölä toteaa.
Terveysdata auttaa tunnistamaan trendejä suomalaisten terveydessä ja palveluntarpeessa lääkärissä, mikä puolestaan auttaa kehittämään uusia palveluja ja sujuvampia hoitopolkuja. Dataa varten on tarkasteltu Mehiläisen lääkärikäyntien diagnoositietoja vuosilta 2013-2022. Apuna on käytetty myös julkisten terveyspalveluiden osalta Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteisyrityksen, Harjun terveyden, dataa lääkärikäyntien diagnoositietojen ja lääkemääräyksien osalta vuosilta 2018-2022.
Teksti: Miia
