Missä asuvat terveimmät suomalaiset? Entä missä päin sairastavuus on suurinta? Tähän on saatu vastauksia ensimmäistä kertaa julkaistun Kansallisen terveysindeksin tiedoista. Vuosien 2019-2021 rekisteritietoihin perustuvat indeksit eri osa-alueineen kuvaavat laajasti sairauksien sekä työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla.
Jos asut Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, asut tuolloin terveimpien suomalaisten keskuudessa. Sairaimmat suomalaiset puolestaan asuvat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät erityisesti vakavien mielenterveysongelmien, alkoholihaittoihin liittyvien sairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä suhteessa koko maan keskiarvoon.
Pohjois-Savossa oli selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli korkeinta Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita korkeampi myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempi Etelä-Karjalassa kuin muilla alueilla.
Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kuvaa sairauksista aiheutuvaa kuormitusta hyvinvointialueilla. Kuormitusta arvioidaan kustakin sairausryhmästä aiheutuvan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeiden, elämänlaatuvaikutusten sekä kustannusten kautta.
”Indeksitietoa voi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sosiaalietuuksien että hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja arvioinnissa”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen kertoo.
Työkyvyttömyyden erot
Uuteen Kansalliseen terveysindeksiin kuuluu myös työkyvyttömyysindeksi, joka kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli suurin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Sairauspäivärahan saaminen yli 3 kuukauden ajan on tavallisinta Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ammatilliseen kuntoutukseen myönnön saaneiden osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa, kun taas pienin Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.
Kelan erikoistutkija Kati Sarnola toteaa, että työkyvyssä ja työkykyetuuksien saamisessa on eroja alueiden välillä. Vaikka indeksi kuvastaa väestön työkykyä, vaikuttaa siihen myös palveluiden saatavuus.
”Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin sote-palveluihin pääsee, ja kuinka aktiivisesti kuntoutukseen ohjataan sekä miten eri kuntoutuspalveluja on saatavissa”, Sarnola selittää.
”Erityisesti kyse on siitä, onko alueella tarpeeksi lääkäreitä, sillä työkykyetuuksiin tarvitaan lääkärinlausunto. Jos alueella on lääkäripula, ammatillisen kuntoutuksen toteutuminen jää vähäiseksi”, hän lisää.
Päättäjillä keinot muutoksiin
Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden taustalla on monia tekijöitä. Sarnola muistuttaa, että alueellisiin eroihin vaikuttavat palvelujen lisäksi esimerkiksi elintavat, työllisyys- ja taloustilanne sekä koulutus. Lisäksi merkitystä on myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä.
Kansallisen terveysindeksin kehittäjät painottavat, että päättäjillä on keinoja muuttaa terveystilannetta. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin. Koponen kertoo, että sairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan vähentää vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja työllisyystoimin.
”Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla. Myös perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on tärkeää”, hän toteaa.
Terveysindeksitietoja on kehitetty laajassa kansallisessa yhteistyössä. Sairastavuus ja työkyvyttömyysindeksien ja niiden osaindeksien laskemisessa hyödynnetään tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä.
Teksti: Miia
