Pidä silmällä lapsen koulumenestystä – yhteys mielenterveyteen
Koululaisten pitkä kesäloma on alkanut ja kotiin on tuotu tuore lukuvuositodistus. Vanhempien kannattaa vilkaista todistuksen arvosanoja sekä seurata koulumenestystä, ja yrittää tukea lasta, jos hän menestyy heikosti.
Koulumenestyksellä on havaittu yhteys mielenterveyteen. Uusi Helsingin yliopiston tutkimus on osoittanut, että huono koulumenestys on kytköksissä suurempaan mielenterveysongelmien riskiin.
Vaikka mielenterveyden ongelmat koskettavat suurta osa ihmisistä jossain elämänvaiheessa, korostuvat ne tutkimuksen mukaan erityisesti heillä, jotka ovat pärjänneet huonosti peruskoulussa. Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä.
Tulokset osoittivat, että selvästi keskivertoa heikommin koulussa menestyneet henkilöt saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä. Keskimääräistä paremmin koulussa menestyneillä sen sijaan mielenterveyden häiriön todennäköisyys oli huomattavasti pienempi, 16 prosenttia.
Ainoan poikkeuksen muodostivat syömishäiriöt, joissa yhteys olikin päinvastainen. Tutkija Christian Hakulinen kertoo, että syömishäiriöiden kohdalla suurempaan sairastumisriskiin liittyi keskivertoa parempi koulumenestys peruskoulussa.
Kauaskantoiset seuraukset
Hakulinen täsmentää, että tutkimuksessa havaittu yhteys päättötodistuksen ja mielenterveyshäiriöiden välillä ei ole syy-seuraussuhde. Tulokset kuvaavat niin sanottua absoluuttista riskiä. Tämä tarkoittaa tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
“Mielenterveyteen liittyvät haasteet alkavat tyypillisesti nuoruudessa ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Kolikon toinen puoli on siis myös tärkeä”, Hakulinen korostaa.
Mielenterveyden ongelmilla on kauaskantoisia seurauksia. Tutkijan mukaan olisikin tärkeää, että nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden hoitoon kohdistettaisiin riittävästi resursseja.
“Heikosti koulussa pärjäävien mahdollisia mielenterveyteen liittyviä haasteita olisi myös hyvä kartoittaa ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa”, Hakulinen sanoo.
Molecular Psychiatry -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosien 1980 ja 2000 välillä syntyneitä nuoria. Heitä seurattiin yläkoulun päättymisestä lähtien vuoden 2017 loppuun asti, eli pisimmillään henkilöitä seurattiin 38-vuotiaaksi saakka.
Teksti: Miia
