Oma huone ei ole välttämätön lapselle – oma tila voi riittää
Useissa lapsiperheissä asumisratkaisut tehdään niin, että kodista löytyisi lapsille omat huoneet jo lasten ollessa pieniä. Yleensä oma huone tulee ajankohtaiseksi viimeistään kouluiässä, mutta välttämätön se ei kuitenkaan ole.
Moni vanhempi ajattelee, että lapsi tarvitsee oman huoneen, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila on kertonut Suomen Tietotoimistolle (STT), että ajatus lapsen omasta huoneesta voi ollakin vanhemman oma tarve eikä lainkaan lapsen toive.
“Vanhemmat näkevät kouluun menemisen usein nivelkohtana sille, että lapselle ikään kuin kuuluu hankkia oma huone, ja samalla tähän kohtaan ladataan helposti monenlaisia muitakin suuria odotuksia. Vanhempi saattaa myös odottaa innolla, että jatkossa lapsen lelut ja tavarat pysyvät hänen omassa huoneessaan”, hän kommentoi.
Muutos voi tuntua lapsesta jännittävältä tai jopa stressaavalta, jos hän ei ole itse toivonut omaa huonetta. Tämä taas voi johtaa siihen, että lelut kulkeutuvat edelleen kodin muihin tiloihin, lapsi tekee läksyjään keittiössä tai hän hakeutuu vanhemman viereen nukkumaan. Sama voi tapahtua myös silloin, vaikka huone olisi ollut lapsen oma toive.
Mattila kannustaa vanhempia kuuntelemaan lapsiaan ja keskustelemaan heidän kanssaan ennen muutosten tekemistä. On tärkeä muistaa, että vaikka lapsi viihtyisi omassa huoneessaan, ei huone vähennä vuorovaikutuksen tarvetta perheen kesken.
“En ylipäätään pidä sanonnasta, jonka mukaan lapset tarvitsisivat oman huoneen, sillä eihän kaikilla vanhemmilla ole siihen resursseja. Lapsi kyllä tottuu ja sopeutuu oman perheensä tilanteeseen”, Mattila toteaa.
Oma huonekin tulee ajankohtaiseksi
Vaikka oma huone ei ole välttämättömyys, olisi lapsella hyvä olla oma tila, missä lapsi voi säilyttää tavaroitaan omilla paikoillaan, halutessaan viettää aikaa ja myös nukkua. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen tohtori Hannariikka Linnavuori kertoo, että tällainen tila voi olla lapselle osoitettu paikka sisaruksen kanssa jaetussa huoneessa.
“Tila voi olla esimerkiksi parvi tai sermillä muusta huoneesta rajattu alue. Vuoroviikko asuville lapsille on tärkeää, että tila on olemassa, vaikka olisivat itse toisen vanhemman luona. Tämä osoittaa, että koti säilyy, vaikka he eivät olisi paikalla”, Linnavuori sanoo STT:lle.
Lasten oman tilan tarve on yksilöllistä ja riippuu lapsen persoonallisuudesta: yhdelle oma aika ja rauha ei ole niin merkityksellistä, toinen taas tarvitsee sitä muita enemmän. Jos omaa huonetta ei ole, etsii lapsi yksityisen tilan tarvittaessa muualta.
Mutta onko oma huone jossain vaiheessa lopulta tarpeen? Kyllä, murrosiässä. Mattilan mukaan murrosiän tärkein psyykkinen kehitystehtävä on vanhemmista irtautuminen ja itsenäisyyden opettelu. Lisäksi omaan kehoon tutustuminen ja seurustelu- sekä ystävyyssuhteet edellyttävät omaa rauhaa.
Lähde: Lapin Kansa/STT
Teksti: Miia
