Lahjasoluhoitojen määrä kasvaa – luovuttajia tarvitaan yhä enemmän

woman holding her prenant tummy during daytime
Kuva: freestocks

Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Terveyskirjaston mukaan jopa 15 prosenttia kaikista pareista on jossakin elämänsä vaiheessa kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta.

Vaikka syntyvyys on Suomessa laskenut, on hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten määrä kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen raportin mukaan vuonna 2021 syntyi 2 883 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta, mikä oli noin 6 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Lapsimäärä on 470 lasta enemmän kuin vuonna 2020.

”Hedelmöityshoitojen seurauksena syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista oli vuonna 2021 suurempi kuin aikaisempina vuosina, mikä liittynee suurempaan hoitomäärään vuonna 2021. Kaikista hedelmöityshoidoista 18,4 prosenttia päätyi lapsen syntymään ja tämä osuus on viime vuosina pysynyt melko vakaana”, THL:n erityisasiantuntija Anna Heino kertoo.

Vuonna 2021 aloitettiin noin 15 300 hedelmöityshoitoa. Poikkeuksellisen korkea lukumäärä johtunee koronaepidemian aiheuttamien jonojen purkamisesta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 aloitettiin noin 14 400 hedelmöityshoitoa eli 6,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Yhä useampi lapsi saa alkunsa lahjasoluhoidoilla, joiden määrä on jatkanut kasvuaan. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry kertoo, että vuonna 2019 lahjasoluhoidoista alkunsa saaneita lapsia syntyi 543, kun taas vuonna 2021 vastaava lukumäärä oli 776. Vuonna 2022 toteutettujen hoitojen avulla syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä.

Lahjasoluhoidoista yhä isompi osa tehdään julkisella sektorilla, jolla alettiin tarjota hoitoja nais-miespareille, itsellisille naisille sekä sateenkaaripareille vuonna 2019. Ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista oli vuonna 2022 enemmän kuin koskaan aiemmin, 32,4 prosenttia.

Lahjoittajia tarvitaan

Lahjasoluperheille tietoa ja vertaistukea tarjoavan Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala toteaa, että on tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa lahjasoluhoitojen saatavuuden julkisella sektorilla.

”Tämä tukee yhdenvertaisuutta lapsitoiveen toteuttamisessa ja on selkeä viesti siitä, että lahjasoluhoidot ovat yksi lapsiperheellistymisen muoto muiden joukossa”, Huhtala sanoo.

Lahjasoluhoitojen tarjoaminen edellyttää sukusolujen lahjoittajia, joita tarvitaan yhä enemmän, koska myös lahjasoluhoitojen avulla lasta toivovien määrät ovat kasvussa. THL:n hedelmöityshoitotilastosta selviää, että sukusolujen lahjoittajien määrä laski hieman vuonna 2022, jolloin uusia lahjoittajia oli 691, kun vuonna 2021 määrä oli 756.

Sukusolujen, eli siittiöiden, munasolujen tai alkioiden lahjoittajina voivat toimia perusterveet henkilöt. Lahjoittajiksi tarjoutuville tehdään klinikalla terveystarkastus ja heidät haastatellaan. Munasolulahjoittajien yläikäraja on yleisesti 35 vuotta ja sperman luovuttajien 40-45 vuotta.

Lahjasoluhoitoa pohtiville, hoidoissa oleville ja lahjasolujen avulla lapsen saaneille löytyy paljon tietoa sekä vertaistukea Helminauha-hankkeen kautta, mihin voit tutustua lisää täällä.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.