Lapsen aivot kasvavat ja kehittyvät hurjalla nopeudella

Pienen lapsen aivot ovat ensimmäisten elinvuosien aikana huimassa muutostilassa, kun hermosolujen välille kehittyy uusia tärkeitä yhteyksiä ja tarpeettomia yhteyksiä karsiutuu pois. Riittävä unen määrä on elintärkeää, jotta prosessi voi tapahtua tehokkaasti. Erityisesti kahden ensimmäisen ikävuoden aikana kehitys on vauhdikasta lapsen opetellessa uusia taitoja, kuten liikkumista ja kommunikaatiota vanhempiensa ja muiden läheisten kanssa.

Uni on elintärkeää lapsen aivojen kehityksen kannalta. Erityisesti pienen lapsen on tärkeää saada riittävästi unta. Unen aikana aivot rakentavat itseään, poistavat tarpeettomia hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vahvistavat tärkeimpiä yhteyksiä. Edellisen päivän aikana koetut asiat vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kanssa vahvistuvat lapsen mielessä nukkuessa ja muuttuvat pikkuhiljaa pysyviksi muistijäljiksi, siinä missä epäolennaisiin asioihin liittyvät yhteydet karsiutuvat pois. Jos unta saa liian vähän, nämä prosessit eivät ole yhtä tehokkaita, mistä voi olla haittaa lapsen aivojen normaalille kehitykselle.

Lapsen nukkuessa aivot rakentuvat

Pieni lapsi joutuu opettelemaan suuren määrän asioita ensimmäisten elinvuosiensa aikana, mistä syystä lapsi nukkuu suuren osan ajastaan. Unen aikana lapsen aivotoiminta on hyvin vilkasta. Vauvan vuorokausirytmi ei vielä ole vakiintunut, minkä takia hän saattaa heräillä tämän tästä läpi yön. Aivojen kehityksen kannalta on tärkeää, että vauva omaksuu säännöllisen vuorokausirytmin, mikä takaa riittävän katkeamattoman unen saannin.

Vanhempi voi auttaa vauvaa löytämään hyvän vuorokausirytmin siten, että vauva yöllä havahduttuaan osaisi vaipua takaisin uneen heräämättä kokonaan. Vanhempi voi silittää kevyesti vauvaa tämän herätessä ja auttaa näin vauvaa pääsemään takaisin uneen. Pikkuhiljaa unijaksot muuttuvat pidemmiksi ja vauva oppii samankaltaisen vuorokausirytmin kuin muillakin perheenjäsenillä. Jos vanhempi antaa vauvalle paljon huomiota ja hoivaa tämän havahtuessa keskellä yötä, vauva oppii, että aina herätessä kannattaa havahtua kokonaan saadakseen vanhemman huomion. Jos vauva sisäistää toimintatavan, hänen on vaikeampaa myöhemmin oppia pois tavasta.

Tunne-elämän kehitys voi vaarantua, jos lapsi ei saa riittävästi unta

Uni on tärkeää myös lapsen tunne-elämän kehitykselle. Jos lapsi ei saa riittävästi unta, hän muuttuu kiukkuiseksi ja hänen on vaikeampi hallita impulssejaan ja suunnata tarkkaavaisuuttaan. Tämä saattaa mahdollisesti johtua siitä, että unenpuutteen takia aivojen hermovälittäjäaineet ovat määrällisesti vähentyneet, mikä vaikeuttaa lapsen huomion keskittämisprosesseja.

Tutkimuksissa on havaittu, että varhaislapsuudessa unihäiriöistä kärsivät lapset ovat alttiimpia sairastumaan myöhemmin elämässään masennukseen ja ahdistukseen. Auttamalla lasta omaksumaan hyvän unirytmin vanhempi voi pienentää todennäköisyyttä, että lapsi myöhemmin kärsii masennuksesta ja ahdistuksesta. Säännöllisinä toistuvat rutiinit auttavat lasta valmistautumaan yöunille.

Aivosäätiön sivuilta voi lukea lisää siitä, miten lapsen aivot kehittyvät varhaislapsuudessa.

Lähde: Aivosäätiö

Teksti: Sonja