Ruokavaliolla suuri vaikutus terveyteen. Terveelliseen syömiseen ja hyvään ruokavalioon yritetään kannustaa kansallisilla ravitsemussuosituksilla, joihin voi tutustua Ruokaviraston sivuilla – ja suomalaisilla olisikin parannettavaa niiden noudattamisessa.
Kuinka terveellisesti eri ikäiset suomalaiset syövät? Vanhemmissa ikäryhmissä terveellisen ruoan syöminen on yleisempää, kun taas nuoremmat ikäryhmät kuluttavat yleisemmin sokerituotteita ja alkoholittomia juomia, osoittaa uusi Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Vaikka kehitystä terveellisempään suuntaan on tapahtunut, olisi yhä myös parantamisen varaa.
”Kasvisten ja hedelmien syönti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta suomalaisten ruokatottumukset ovat vielä kaukana suositelluista. Lisäksi ruokatottumusten terveellisyydessä on eroja riippuen esimerkiksi tuloista, koulutuksesta ja sukupuolesta”, tutkimusta tehnyt Antti Kähäri kertoo.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että nuori aikuisuus on määräävä aika arvojen ja tapojen erilaistumiseen. Ruokailutottumuksissa suurin muutos kohti terveellisempää tapahtui ikäluokan ylitettyä 50 vuoden iän. Kauimpana terveellisimmistä ratkaisuista oltiin ruuhkavuosien aikaan.
”Lapset oppivat syömään sitä, mitä heidän vanhempansa ostavat, mikä osoittaa tämän elämänvaiheen merkityksen seuraavan sukupolven ruokailutottumusten muodostumiselle”, Kähäri kommentoi.
Ruokatottumukset vaikuttavat monien kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpäsairauksien riskiin. Aiempien tutkimusten mukaan noin kolmasosaa näistä sairauksista voitaisiin välttää ravitsemuksellisilla muutoksilla. Lisäksi ruoan kulutus on yhteydessä kasvihuonepäästöihin.
Sukupuolten väliset erot kasvaneet
Väitöstutkimus osoitti, että hedelmien ja kalan kulutuksen yleistyminen on ollut huomattavinta suurissa ikäluokissa: niiden kulutus yleistyi erityisesti yli 50 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Yksi tutkijankin yllättänyt tulos oli se, että sukupuolten välinen ero kasvisten syönnissä on kasvanut entisestään.
”Myös miehet syövät nykyisin enemmän kasviksia kuin ennen, mutta naiset ovat kirineet vielä enemmän kasvisten syönnissä ja ero sukupuolten välillä on kasvanut”, Kähäri sanoo.
Kähärin tutkimus osoitti kasvisten, hedelmien, marjojen sekä kalan osuuksien ruokamenoista kasvaneen tarkastelujaksolla. Lisäksi hän havaitsi, että ruokatottumukset ovat eriarvoisuuskysymys, joka todentui muun muassa tutkiessa kalan kulutusta.
”Suomessa korkeampi tulotaso on yhteydessä suurempaan kalan kulutukseen: tulojen yhteys kalan kulutukseen on vahvistunut 2000-luvulla. Viimeisen data oli kerätty jo vuonna 2016, joten viime aikojen kalanhinnannousun vaikutukset eivät siinä vielä näy, mutta oletettavaa on, että suunta on pysynyt samana”, tutkija selittää.
Kähäri tutki sosiologian väitöskirjassaan kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia 1979–2017. Väestöryhmittäisiä eroja tarkasteltiin iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta.
Teksti: Miia
