3 tärkeintä sääntöä: Näin lapsen puhelimen käytöstä sovitaan suomalaisperheissä

Kuva: Pixabay / ID 46173

Lapset tarvitsevat rakkauden ja hoivan lisäksi myös rajoja ja sääntöjä. Kun monilla pienilläkin lapsilla on jo oma puhelin, on perheissä sovittu pelisääntöjä puhelimen käytölle. Sovitut säännöt eivät kuitenkaan aina toteudu käytännössä.

Suomalaisperheissä on kolme tiettyä pelisääntöä, joita painotetaan eniten, kun on kyse lapsen puhelimen käytöstä. Perheissä on sovittu, että puhelimesta pidetään huolta, sitä pidetään mukana ja jos perheenjäsen soittaa, vastataan soittoon.

Ykkössääntö on pitää huolta puhelimesta eikä jättää sitä lojumaan jonnekin. Kolme neljästä 5-16-vuotiaan vanhemmasta on sopinut tästä pelisäännöstä lapsen kanssa, osoittaa DNA:n teettämä Koululaistutkimus. Tutkimukseen vastasi 1 009 kyseisen ikäryhmän vanhempaa tai huoltajaa.

Lähes yhtä moni vanhempi (noin 70%) on sopinut lapsen kanssa, että puhelimeen vastataan perheenjäsenen soittaessa. Puhelimen pitämistä mukana painottaa useampi teini-ikäisten vanhempi verrattuna 5-12-vuotiaiden vanhempiin (70% vrt. 65%).

Hinta on tärkein valintaperuste, kun lapselle ollaan hankkimassa puhelinta. Se myös selittää, miksi vanhemmat painottavat puhelimesta huolehtimista. Uusi puhelin hankitaan keskimäärin 2-3 vuoden välein, mutta mitä useammin se joudutaan uusimaan, sitä pahemmin se tuntuu kukkarossa.

Alakouluikäisille hankitaan yleisimmin 101–200 euron arvoinen puhelin, kun taas kaksi kolmasosaa 13–16-vuotiaille hankituista puhelimista maksaa yli 200 euroa. Kyselytutkimukseen vastanneista 13–16-vuotiaiden nuorten vanhemmista vajaa viidesosa kokee, että älylaite on perheelle taloudellinen rasite.

Ruutuajassa lipsumisia

Moni vanhempi haluaa rajoittaa lapsensa puhelimen käyttöaikaa, mutta yleisempää se on teini-ikää edeltävinä ikävuosina. Alakouluikäisten vanhemmista 80 prosenttia on rajoittanut lapsen puhelimen parissa viettämää aikaa, kun vastaava luku 13–16-vuotiaiden vanhemmilla on 51 prosenttia.

Nuoremman ikäryhmän vanhemmista yli puolet ajattelee, että sopiva puhelimen käyttöaika lapselle olisi arkipäivinä 1-2 tuntia, mutta vain kolmanneksella lapsista käyttöaika pysyy noin vähäisenä. 43 prosenttia heistä puolestaan viettää aikaa puhelimella 2-4 tuntia.

Teini-ikäisten vanhemmista noin 80 prosenttia on sitä mieltä, että sopiva käyttöaika puhelimelle olisi alle 4 tuntia päivässä. Nuorista kuitenkin lähes puolet käyttää puhelinta päivittäin neljä tuntia tai enemmän.

”Tasapainon löytäminen lapsen päivittäiseen ruutuaikaan on varmasti yksi asioista, joista suomalaisperheissä keskustellaan eniten. Jos aiheesta uhkaa muodostua kiistakapula, kannattaa myös harkita erinäisiä ruutuajan rajoitustyökaluja”, DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko vinkkaa.

Aavikko kertoo, että yli kolmannes lapsista ja nuorista on halunnut itse rajoittaa puhelimen parissa viettämäänsä aikaa. Jos lapsella on tällainen halu, kannattaa häntä tukea pysymään tavoitteessaan. Tämän voi tehdä joko erilaisin palveluin tai vaikkapa sopimalla, että puhelin laitetaan fyysisesti sivuun tietyissä tilanteissa, kuten nukkumaan mentäessä.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.