Jomottava, jumissa oleva hartian ja niskan seutu on tuttu vaiva monelle aikuiselle. Niska-hartiakivut eivät kuitenkaan ole vain aikuisten riesana, osoittaa tuore Jyväskylän yliopistossa tehty väitöskirja.
Niska-hartiakipuja esiintyy jo kouluikäisten keskuudessa huolestuttavan paljon, ja kivuilla on taipumus yleistyä iän myötä. Terveystieteiden maisteri Katariina Pirnes sai selville väitöstutkimuksessaan, että yli neljännes kouluikäisistä lapsista kärsii viikoittaisista niska- ja hartiakivuista.
Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 970 lasta, jotka olivat iältään 10-15-vuotiaita. Uusien kipujen ilmaantuvuus oli 15 prosenttia ensimmäisen ja 18 prosenttia toisen seurantavuoden aikana.
Seurannan aikana ei havaittu reippaan tai rasittavan fyysisen aktiivisuuden tai paikallaanoloajan lisäävän eikä vähentävän niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta. Sen sijaan lasten itseraportoima ruutuaika ja fyysisesti passiivinen pelaaminen ja sosiaalisessa mediassa vietetty aika lisäsivät niska-hartiakipujen ilmaantuvuuden riskiä ensimmäisen seurantavuoden aikana.
”Kun annamme lastemme hallintaan erilaisia ruutuja eri käyttötarkoituksiin, meidän tulisi ymmärtää, minkälaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti on. Tiedostamalla ruutuaikaan liittyvät terveysriskit, voimme tehdä ratkaisuja kouluikäistemme ruutuajan käytöstä heidän terveytensä hyväksi”, Pirnes tähdentää.
Paljon paikallaanoloa päivässä
Lasten niska-hartiakivuista kerättiin tietoa kolmessa vuotuisessa mittauspisteessä verkkopohjaisella kyselyllä. Tutkimuksessa tehtyjen kiihtyvyysanturimittausten perusteella terveydelle edullinen reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus väheni ja kyselyjen perusteella fyysisesti passiivinen ruutuaika lisääntyi seurantavuosien aikana.
Liikkumissuositusten mukaista terveydelle hyväksi olevaa, reipasta tai rasittavaa liikuntaa kertyi lapsille seuranta-ajan päättyessä keskimäärin 45 minuuttia päivässä. Paikallaanoloaikaa kertyi huomattavasti enemmän: noin viisi tuntia päivässä.
Ruutuaikaa lapsille kertyi noin viisi tuntia päivässä. Riittävästi terveytensä kannalta eli vähintään 60 minuuttia päivässä reippaalla tai rasittavalla tasolla liikkui pojista 46 prosenttia ja tytöistä 24 prosenttia.
Liikkumisella oli myönteinen yhteys poikien niska-hartiakipuun poikkileikkaustutkimuksessa. Reipasta tai rasittavaa liikkumista päivässä yhteensä 30 minuuttia tai enemmän harrastaneilla pojilla oli 36 prosenttia pienempi todennäköisyys kokea viikoittaisia niska-hartiakipuja kuin pojilla, joilla aktiivisuutta kertyi vähemmän. Paikallaanoloajalla ei ollut merkitystä poikien tai tyttöjen niska-hartiakipujen esiintyvyyteen.
Vanhemmilta tarvitaan ymmärrystä terveyshaasteista
Tutkimuksessa selvitettiin myös fyysisiä kunto-ominaisuuksia yhtenä mahdollisena taustatekijänä lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuuteen. Kouluissa tehtävien fyysisen kunnon seurantajärjestelmä Move!:n kuntomittausten tulosten avulla ei voitu ennustaa lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta seuranta-aikana.
”Tutkimustulosten perusteella on hyvä kiinnittää huomiota kouluikäisten lasten riittävään liikkumiseen sekä ruutujen ja sosiaalisen median ääressä vietetyn ajan kohtuullistamiseen eri toimintaympäristöissä. Mitä enemmän lapset viettivät passiivista ruutuaikaa, sitä enemmän niska-hartiakipuja ilmaantui”, Pirnes kommentoi.
On todennäköistä, että fyysisesti passiivinen ruutuaika kilpailee lasten ajankäytössä fyysisesti aktiivisen toiminnan kanssa. Jos passiiviajan rinnalle saadaan aktiivista toimintaa sisältäviä taukoja, olisi se selkeä viesti lapselle, miten ruutuaikaa on terveellistä käyttää. Tähän tarvitaan vanhempien sekä muiden kasvatusyhteisöön kuuluvien luovuutta ja ajantasaista ymmärrystä kouluikäisten lasten terveyshaasteista.
”Lasten kipujen taustalla olevia tekijöitä on tärkeää tutkia lisää, jotta osaamme tehdä oikeita valintoja kouluikäistemme kipujen ehkäisemiseksi myös terveydenhuollossa”, Pirnes päättää.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja