Raskauspahoinvointi on yleistä ja lähes jokainen odottaja tulee sitä kokemaan jossain muodossa. Terveyskirjaston mukaan vähintään lievästä pahoinvoinnista ja oksentelusta kärsii jopa 90 prosenttia raskaana olevista.
Raskauspahoinvointi on yleistä suomalaisilla odottajillakin. Kun suomalainen kokee raskauspahoinvointia, on oireiden voimakkuus useimmiten keskivaikeaa, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Linda Laitinen tekemässään väitöstutkimuksessa.
Laitinen käytti tutkimuksessaan apuna raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen luokittelua varten kehitettyä Pregnancy-Unique Quantification of Emesis (PUQE) -kyselymittaria. Hän myös tutki kyselymittarin käytettävyyttä arviointiin Suomessa ja totesi sen soveltuvaksi kliiniseen käyttöön. PUQE on kansainvälisesti laajasti käytössä oleva kyselymittari, joka suomennettiin tutkimusta varten.
”Raskauspahoinvoinnin oireista keskustellaan neuvolassa, mutta oireiden vaikeusasteen luokitteluun ei ole aiemmin ollut käytössä strukturoitua kyselymittaria. PUQE koostuu kolmesta kysymyksestä, joten se on helppo ja nopea käyttää”, Laitinen sanoo.
Väitöstutkimuksessa ilmeni, että raskauspahoinvointi heikentää odottajien fyysistä ja psyykkistä elämänlaatua sekä unen laatua. Useat taustatekijät olivat yhteydessä voimakkaampaan raskauspahoinvointiin:
- aiemmat raskaudet
- matkapahoinvointitausta
- taipumus pahoinvointiin migreenin tai muun päänsäryn yhteydessä
- sukulaisten raskauspahoinvointitausta
Sairaalahoito paransi hyperemeesiodottajien elämänlaatua
Raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuus vaihtelee lievästä aina hallitsemattomaan pahoinvointiin ja oksenteluun, jolloin tilaa kutsutaan nimellä hyperemesis gravidarum (HG).
”Voimakas raskauspahoinvointi on aiempien tutkimusten perusteella yhteydessä raskauskomplikaatioihin. Siksi on tärkeää tunnistaa erityisesti tästä kärsivät odottajat, jotta he saisivat sopivaa hoitoa ja seurantaa”, Laitinen toteaa.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin PUQE-kyselymittarin avulla raskauspahoinvoinnin esiintyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä. Mittaria käytettiin kahdessa eri raskaana olevien aineistossa: 2 411 neuvolasta rekrytoiduilla odottajilla ja 106 sairaalahoidossa olevilla HG-potilaalla.
Neuvolasta raskauden seurantakäynneiltä rekrytoidut odottajat vastasivat kyselymittariin raskauden siihen asti pahimman raskauspahoinvoinnin mukaisesti. Odottajat vastasivat kyselyyn eri raskausviikoilla, mutta pisteet olivat vertailukelpoisia alkuraskauden ja loppuraskauden vastausten välillä.
Sairaalahoidossa olevien voimakkaasta raskauspahoinvoinnista kärsivien HG-potilaiden pisteet laskivat hoidon aikana, mikä kuvastaa oireiden lievittymistä. Tämä muutos oli yhteydessä myös kohentuneeseen elämänlaatuun.
Teksti: Miia
