Lasten ja nuorten lisääntynyt paikallaanolo on huolestuttanut asiantuntijoita ja tutkijoita. Liikkumattomuudella on monia haittoja, mutta kevytkin liikunta voi jo korjata tilannetta.
Lapsuudesta nuoruusikään lisääntyvä paikallaanolo lisää elimistön matala-asteista tulehdusta, osoittaa uusi Itä-Suomen yliopiston sekä kahden brittiyliopiston seurantatutkimus. Tutkimustuloksista paljastui kuitenkin hyviäkin uutisia: kevyt liikunta saattaa parantaa tulehdusta. Reippaalla tai rasittavalla liikunnalla ei ollut vastaavaa vaikutusta.
Matala-asteinen tulehdus on yhdistetty useisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metabolisiin ja neurologisiin sairauksiin, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin ja syöpään. Matala-asteinen tulehdus saattaa myös johtaa varhaisiin verisuonimuutoksiin nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Tutkimuksessa seurattiin 792 lasta 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi saakka, eli noin 13 vuoden ajan. Seurannan aikana paikallaanolo kasvoi kuudesta tunnista yhdeksään tuntiin päivässä ja samalla kevyt liikunta väheni kahdeksasta tunnista kolmeen tuntiin. Reippaan tai raskaan liikunnan määrä pysyi jokseenkin muuttumattomana seurannan aikana, noin 50 minuuttia päivässä.
Tutkijat havaitsivat paikallaanolon pahentavan matala-asteista tulehdusta osin kohonneen verenpaineen kautta. Kohonnut verenpaine selittää kuitenkin vain kahdeksan prosenttia paikallaanolon yhteydestä tulehdukseen.
Kevyen liikunnan tärkeyttä ei ole ymmärretty
Lapsuudesta varhaisnuoruuteen jatkuva kevyt liikunta oli yhteydessä vähäisempään tulehdukseen. Kehon rasvapitoisuuden nousu vähensi kevyen liikunnan vaikutusta 30 prosentin verran.
Lapsuudessa harrastettu reipas tai raskas liikunta oli yhteydessä vähäisempään tulehdukseen, mutta jos kehon rasvapitoisuus nousi, vähensi se liikunnan vaikutusta 80 prosenttia. Käytännössä se siis kumosi suotuisan, tulehdusta vähentävän vaikutuksen.
”Havaitsemme ensimmäistä kertaa, että lapsuudessa aloitettu kevyt liikunta voi olla reipasta tai raskasta liikuntaa parempi tapa vähentää paikallaanolosta aiheutuvaa matala-asteista tulehdusta”, lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
”Yllättävää oli, että kehon kokonaisrasvapitoisuuden kasvu kumosi reippaan tai raskaan liikunnan tulehdusta vähentävän vaikutuksen myös normaalipainoisilla lapsilla”, hän lisää ja jatkaa:
”Olemme vastikään havainneet kevyen liikunnan edistävän nuorten sydänterveyttä reipasta tai raskasta liikuntaa paremmin. Kevyen liikunnan tärkeyttä sairauksien ehkäisemisessä lapsuudesta alkaen ei ole ehkä aiemmin ymmärrettykään, sillä se voi olla jopa 2–3 kertaa reipasta tai raskasta liikuntaa tehokkaampaa.”
Lapsia kannustettava kevyeen liikuntaan
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 80 prosenttia maailman nuorista saa liian vähän päivittäistä liikuntaa. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä liikkumattomuudesta aiheutuvat sairaudet koskettavat satoja miljoonia ihmisiä ja sillä on merkittävät taloudelliset vaikutukset.
Liikkumattomasta elämäntavasta aiheutuvien terveyshaittojen ennuste on huolestuttava ja antaa aihetta etsiä tehokkaita ehkäisykeinoja. WHO on suositellut, että lapset ja nuoret harrastaisivat keskimäärin tunnin reipasta tai rasittavaa liikuntaa päivässä.
”Myös paikallaanolon vähentämistä suositellaan, mutta kevyestä liikunnasta ei juurikaan anneta ohjeita, sillä aiheesta ei ole riittävästi tutkimustietoa. Omat viimeaikaiset tutkimuksemme osaltaan kartuttavat tätä tietoa”, Agbaje toteaa.
”Kansanterveyden asiantuntijoiden, lastenlääkärien ja terveyspolitiikan vaikuttajien tulisikin kannustaa lapsia myös kevyeen liikuntaan. Kevyen liikunnan terveysvaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisätietoa, jotta nykysuosituksia voidaan päivittää”, lääkäri huomauttaa.
Teksti: Miia
