Joidenkin perheiden vanhemmat suosivat tiettyjä kouluja ja välttelevät toisia valitessaan lapselleen opiskelupaikkaa. On ymmärrettävää, että jos jollakin tietyllä koululla on erityisen huono maine, vanhempia pelottaa valita kyseinen paikka omien lastensa opinahjoksi, jos vaihtoehtojakin on. Toisaalta jos suurin osa vanhemmista alkaa tietoisesti vältellä tiettyjä kouluja, on vaara, että koulut alkavat profiloitua entistä voimakkaammin “hyviksi” ja “huonoiksi”.
Medioissa on ollut paljon puhetta niin sanotusta koulushoppailusta. Koulushoppailulla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat ovat alkaneet entistä selvemmin valikoimaan tiettyjä kouluja ohi toisten miettiessään, mikä olisi heidän lapselleen paras opiskelupaikka. Koulushoppaileva vanhempi voi saada myös ystäväpiirinsä kiinnostumaan koulujen vertailusta. Kun tämä kehitys on kerran lähtenyt käyntiin tietyn koulun kohdalla, suuntaa voi olla vaikeaa muuttaa myöhemmin.
Myös painotettujen luokkien ja yleisopetuksessa olevien luokkien välillä koetaan olevan suuria eroja. Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissaan, että yleisopetuksessa olevien lasten vanhemmat kuvaavat painotettujen luokkien olevan “rauhan tyyssijoja”, siinä missä yleisopetuksessa monen luokan menoa kuvaillaan “kaaosmaiseksi”. Painotettuja luokkia ovat esimerkiksi musiikki- ja kielipainotteiset luokat. Artikkelissa kerrotaan, että painotetut luokat koetaan pelastukseksi, koska ne eivät ole vanhempien mielestä niin rauhattomia.
Koulushoppailun seurauksena voi olla voimakas eriytyminen esimerkiksi perheiden yhteiskunnallisen aseman, varallisuuden tai etnisen taustan suhteen eri kouluissa. Eriytyminen voi pitkällä tähtäimellä johtaa monenlaisiin ongelmiin yhteiskunnassa. Siksi on ymmärrettävää, että päättävät tahot pyrkivät säätelemään sitä, etteivät vanhemmat ylenmäärin alkaisi valikoimaan kouluja.
On ymmärrettävää, että vanhempi toivoisi lapsensa pääsevän turvalliseen kouluun
Koulujen eriytyminen ei tietenkään ole toivottava asia. Toisaalta on ymmärrettävää, että oman lapsen hyvinvointi on vanhemmalle kaikkein tärkein asia. Jos vanhempi kokee tietynlaisen kouluympäristön lapselleen haitallisena, on vaikea tuomita vanhempaa, joka haluaa lapsensa toisenlaiseen ympäristöön. Jos on tiedossa, että tietyssä koulussa on levottomuuksia selkeästi enemmän kuin jossain toisessa koulussa, vanhempaa saattaa yksinkertaisesti pelottaa laittaa lapsensa tällaiseen kouluun.
Paras tapa vähentää koulujen eriytymistä ja koulushoppailua on hoitaa ongelmien juurisyitä ja parantaa koulujen tilannetta niin, ettei vanhempien tarvitsisi kokea huolta. Tämä on tottakai helpommin sanottu kuin tehty, matkalla on paljon haasteita. Eriytymistä on jo tapahtunut niin paljon, että tilanteen purkaminen ottaa aikansa, vaikka työkalut olisivatkin oikeat. Tärkeintä on pyrkiä ottamaan askelia oikeaan suuntaan ja tekemään toimia, jotka eivät entisestään voimista koulujen jakautumista “haluttuihin” ja “ei-haluttuihin”.
Oletko sinä miettinyt lastesi koulun valintaa sen valossa, miten levottomana eri kouluja pidetään?
Teksti: Sonja
Lähteet ja lisätietoa:
Helsingin Sanomat: Tutkija: Koulushoppailu on jo arkipäivää Helsingissä
Helsingin Sanomat: Vanhemmat kertovat miten koulushoppailu vaikuttaa kouluissa: ”Vaiettu tosiasia”
Ei vielä kommentteja