Noin 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon. Keskenmeno on monelle kriisi, jota värittävät suru, epäonnistuminen, ahdistus, häpeä sekä syyllisyys. Keskenmeno voi aiheuttaa kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia hyvinvointihaittoja ja heikentää psyykkistä vointia.
Keskenmenon kokeneiden hoito terveydenhuollossa on puutteellista ja hoito näyttäytyy kirjavana ja sirpaleisena, ilmenee Lapsettomien yhdistys Simpukan teettämästä kyselyraportista. Potilaita pompotellaan hoitopaikasta toiseen, ja moni jää ilman tärkeitä hoito-ohjeita ja jopa kivunhoitoa. Joka kymmenes keskenmenon kokenut kokee jääneensä täysin hoidotta.
Kyselyraportti osoittaa, että harva saa keskenmenoon ammattimaista psyykkistä tukea. Lisäksi hoitohenkilöstön empatian osoitukset jäävät usein uupumaan, vaikka niillä olisi valtavan iso merkitys. Myötätunnon sijaan moni kohtaa jopa töykeitä tai suorastaan musertavia kommentteja.
”Aineistosta piirtyy lohduton kuva keskenmenon hoidon tilasta Suomessa. Vastauksissa toistuivat keskenmenon kokeneiden järkytys, turhautuminen ja pettymys saatuun hoitoon sekä kokemus yksin jättämisestä ja saaduista ajattelemattomista kommenteista. Keskenmenon hoitokäytännöt vaihtelevat suuresti”, Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio kertoo.
Lähes jokaisella keskenmenon kokeneella (95%) on huomattavia pelkoja siitä, että uusi raskaus ei jatku normaalisti. Viidennes vastaajista (21 %) kertoo keskenmenon vaikuttaneen negatiivisesti heidän lapsilukutoiveeseensa tai toteutuneeseen lapsilukuunsa.
Keskenmenon jälkeen koetut hyvinvointihaitat ovat pitkäkestoisia: kolmen vuoden kuluttua keskenmenosta selkeä enemmistö vastaajista (65 %) koki yhä jotakin psyykkistä, sosiaalista tai fyysistä hyvinvointihaittaa, kuten pelkoja, mielialanvaihteluita ja ahdistusta.
Käypä hoito -suositukset tulossa
Suomessa on käytössä riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita kutsutaan Käypä hoito -suosituksiksi. Suositukset pyrkivät parantamaan hoidon tasoa.
Keskenmenolle ei ole vielä Käypä hoito -suosituksia, mutta sellaisten valmistelu on alkamassa. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin verkostovaliokunta päätti kokouksessaan toukokuussa hyväksyä Käypä hoito -suosituksen aiheeksi ”Alkuraskauden verenvuoto, keskenmeno ja toistuva keskenmeno”.
Simpukka on mukana suosituksen laadinnassa asiantuntijaorganisaationa osallistuen valmistelevaan kokoukseen syyskuussa. Itse suosituksen tekeminen alkaa vuoden 2024 alkupuolella ja prosessiin kuluu keskimäärin kaksi vuotta.
”On upeaa, että Käypä hoito -suosituksen laadinta on nyt käynnistymässä, ja Simpukka saa olla mukana tuomassa laadintaan kokonaisvaltaista kuvaa tahattoman lapsettomuuden ja keskenmenojen kokemuksesta”, Savio toteaa.
”Hoitopolun ja tuen tulee olla selkeästi ymmärrettäviä niin ammattilaisille kuin keskenmenon kokeville. Toivotaan, että tämä tuo valmistuttuaan paljon kaivattua selkeyttä hoitopolkuun ja tarjolla olevaan tukeen”, hän lisää.
Ruuhkavuosien toimitus kertoi aiemmin Simpukan kyselyraportin muista tuloksista sekä keskenmenon kokeneiden ajatuksia saamastaan hoidosta. Kokonaiseen kyselyraporttiin voit tutustua täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja